Našuvnnalaš minoritehtat ja minoritehtagielat

Suomagiella, jiddisch, meänkieli, romani chib ja sámegiella ja dáid gielaid variašuvnnat leat našuvnnalaš minoritehtagielat Ruoŧas. Nášuvnnalaš minoritehtaloguid ja minoritehtagielaid láhka lea vuoimmis 2009 rájis. Dás lea diehtojuohkin makkár gielalaš vuoigatvuođat dus leat ja ja maid sáhtát gáibidit gielddain ja eiseválddiin.

Servodagas (gielddain, eanadikkiin ja stáhtalaš eiseválddiin) lea vástu suddjet ja ovddidit -našuvnnalaš minoritehtagielaid. Servodat galgá maid ovddidit Našuvnnalaš minoritehtaid vejolašvuođaid iežas kultuvrra seailluheamis ja ovddideamis Ruoŧas.

Hálddašaneiseválddit (omd. VÁ) galget addit Našuvnnalaš minoritehtaide vejolašvuođa váikkuheapmái dain jearaldagain mat gusket sidjiide ja galget nu guhkás go vejolaš ráđđidit Našuvnnalaš minoritehtaiguin jearaldagain mat guoskkahit sin.

Aktavuođat eiseválddiiguin

Don gii háliidat geaktit suomagiela, meänkieli dehe sámegiela, dus lea álo riekti geaktit iežat giela go čálalaččat válddát aktavuođa VÁ:n dehe Riikkabeivviid áittardeddjiiguin (JO). Don sáhtát váldit aktavuođa VÁ:n sihke šleađga-poastta bakte do@do.se ja reivviin. Poastačujuhus lea: Diskrimineringmiibudsmannen, Box 4057, 169 04 Solna.

Dus lea maid riekti geaktit suomagiela, meänkieli dehe sámegiela iežat čálalaš aktavuođain Vuoigatvuođakánsleriin, Dáhkádusgássain, Vearrodoaimmahagain ja Bargogaskkustemiin jus dus lea earán soapmásii dáin eiseválddiin.

Jus válddát aktavuođa eiseválddiin man doaibmaguovlu ollásit dehe oassái heive aktii suomagiela, meänkieli dehe sámegiela hálddašanguovlluin dus lea vejolašvuohta geaktit soapmása dáin gielain aktavuođain eiseválddiin. Eaktun lea goit ahte dus lea earán eiseválddiin ja earánis lea aktavuohta áigeguovdilis hálddašanguvlui. Du earánis lea aktavuohta guvlui omd. jus orut guovllus dehe earán guoská doibmii mii doaimmahuvvo guovllus.

Dus lea maid riekti geaktit suomagiela, meänkieli dehe sámegiela njálmmálaš ja čálalaš aktavuođain eiseválddiin hálddašanguovllu olggobealde. Eaktun dasa lea ahte dus lea earán eiseválddiin ja ášši sáhttá gieđahallot bargiin geat máhttet giela.

Mat gielddat leat hálddašanguovllut máŋggaid gielaide?

Aktavuođat VÁ:in

VÁ bargá olles riikka bearráigeahčuin ja sáhttá vuodjit proseassaid duopmostuoluin miehtá riikka.

Jus VÁ fuolaha doaimma mas dus lea vástu dehe jus VÁ du bealušta duopmostuolus dus lea riekti geaktit suomagiela, meänkieli dehe sámegiela, eaktun lea ahte du earánis lea čanastat du giela hálddašanguvlui. Dus lea dalle riekti váldit aktavuođa VÁ:in sihke njálmmálaččat ja čálalaččat iežat gielain.VÁ lea geatnegas addit dutnje njálmmálaš vástádusa seamma gillii. Jus dus váilu juridihkalaš veahkki dus lea maid riekti oažžut čálalaš jorgalusa eiseválddi mearrádusas.

Duopmostuolut

Jus dus lea diggeášši dehe earán duopmostuolus mas lea doaibma Jiellevári, Hápáránddi, Girona, Bájila ja Övertorneå gielddain dus lea riekti geaktit suomagiela dehe meänkieli jus diggeáššis dehe earánis lea čanastat soapmásii dáin gielddain. Seamma guoská sámegiela dakkár duopmostuolus mas lea doaibma Árjjátluovi, Jiellevári, Jåhkåmåhki dehe Girona gielddas, jus diggeáššis dehe earánis lea čanastat soapmásii dáin gielddain.

Jus háliidat geaktit iežat giela duopmostuolus don galggat almmuhit duopmostullui go diggeášši dehe earán dáhpáhuvvá dehe dallego vuosttas geardde galggat hupmat diggeáššis dehe earánis.

Pedagogalaš doaibma ja boarrásiid fuolaheapmi

Jus orut gielddas mii lea suomagiela, meänkieli dehe sámegiela hálddašanguovlu de gielda galgá jus leat gáibidan fállat mánnái geasa leat fuolaheaddji báikki mánnáfuolaheami doaimmas mii ollásit dehe guovddášoasis doaimmahuvvo soamis dáin gielain.

Seamma ládje dus lea riekti dakkár gielddas oažžut ollásit dehe guovddášoasis bálvalusas ja fuolaheamis man bargit geat sárdnot suomagiela, meänkieli dehe sámegiela fállet boarrásiid fuolaheami olis.

Jus orut gielddas mii ii gullo mange hálddašanguvlui dehe mii ii gullo du giela hálddašanguvlui muhto gos leat bargit geat máhttet suomagiela, jiddischa, meänkieli, romani chib dehe sámegiela, galgá gielda du váhtámušain fállat boarrásiid fuolaheami ollásit dehe guovddášosiin bargiiguin geat sárdnot du giela.

Ruoŧŧa ratifiserii guovvamánu 2000 Eurohpáráđi rámmakonvenšuvnna Našuvnnalaš minoritehtaid suodjin (rámmakonvenšuvdna) ja eurohpalaš mearrádusa riikkaoasse- dehe minoritehtagielaid birra (minoritehtagiellakonvenšuvnna). Našuvnnalaš minoritehtat mat dohkkehuvvojedje leat juvddálaččat, romerat, sámit, ruoŧasuopmelaččat ja duortnuslaččat. Našuvnnalaš minoritehtagielat mat dohkkehuvvojedje leat suomagiella, jiddisch, meänkieli, romani chib ja sámegiella ja dáid gielaid variašuvnnat.

Dáppe gávnnat eanet dieđu

Eurohpáráđđi

Eurohpáráđđi gohcá rámmakonvenšuvnna ja minoritehtagiellakonvenšuvnna čuovvuma. Sin webba-báikkis gávnnat earet eará bohtosiid Ruoŧa konvenšuvnna čuovvuma dárkkistemiin.

https://www.coe.int/en/web/minorities

Sámediggi ja Stockholmma leanastivra

Stockholmma leana Leanastivrras ja Sámedikkis lea ráđđehusa bargun čuovvut minoritehtapolitihka ovdáneami ja Našuvnnalaš minoritehtaid lága heiveheami.

https://www.sametinget.se

https://www.lansstyrelsen.se/stockholm/stat-ja-kommun/social-hallbarhet/našuvnnalaš-minoriteter.html

Minoritet.se

Našuvnnalaš minoritehtaid webba-báiki juohká máhtu sámeálgoálbmogis ja Ruoŧa Našuvnnalaš minoritehtain, juvdálaččain, romeriin., ruoŧasuopmelaččain ja duortnuslaččain.

http://www.minoritet.se/