Mii lea vealaheapmi?

Vealaheapmi dárkkuha ahte don olgguštuvvot earáid ektui. Ruoŧas vealahanláhka gieldá vealaheami. Muhto buot olggušteapmi ii leat vealaheapmi lága oainnu jelgii.

Eaŋkileappot sáhttá dadjat ahte lága čilgehus vealaheamis siskkilda njeallje eavttu. Dáhpáhusa árvvoštallan vealaheapmin fertejit buot njeallje eavttu devdojuvvon.

1. Dat galgá guoskkahit dáhpáhusa dehe dili mii nordá dehe vealaha olbmo.
2. Nordamis dehe vealaheamis galgá leahkit aktavuohta ovtta dehe máŋgga dain čieža vealahanárttas ( omd. sohkabealli dehe ahki)
3. Dáhpáhus galgá guoskat soames dain guđa vealaheamis, mat leat lágas( omd. njuolga vealaheapmi dehe doarrádallamat).
4. Dáhpáhus galgá dáhpáhuvvan soames dain servvodatguovlluin gos láhka lea vuoimmis(omd. bargoeallin dehe orrunmárkanat)

Vaikko buot eavttut leat devdojuvvon ii leat sihkkar árvvoštallogo dáhpáhus vealaheapmin. Dihto dáhpáhusas eará lágat ja njuolggadusat váikkuhit. Omd. jus olmmoš lea vuollái 18 jagi iige sutnje fállojuvvo viidni restoráŋŋas dat ii lohkko ahkevealaheapmin daningo lea leahkime eará alkoholaláhka mii gieldá restoráŋŋaid vuovdime alkohola vuollái 18 jahkásažžii. Soitet leahkit earánai dahkkit mat dagahit ahte dáhpáhus ii árvvoštallo vealaheapmin. Árvvoštallan ferte álot dahkkot juohke ovttaskas dáhpáhusas.

1. Dat galgá guoskat dáhpáhusa mii olggušta dehe vealaha olbmo

Olggušteapmi mearkkaša ahte olmmoš šaddá heajut dillái dehe massá ovdáneami, oavddu dehe bálvalusa. Dat sáhttá omd. guoskkahit ahte soamis ii bovdejuvvo bargojearahallamii, ii beasa skuvlejupmái, ii oaččo gávppahit gávppis, ii luitojuvvo restoráŋŋii dehe ii oaččo láigut biilla dehe orohaga.

2. Olggušteamis dehe vealaheamis galgá leahkit aktavuohta ovttain dehe máŋggain dain čieža vealahanárttain

Jus dáhpáhusa galgá adnot vealaheapmin das galgá leat aktavuohta ovtta dehe máŋgga daidda nu gohčoduvvon vealahanárttaide. Gávdnojit čieža vealahanártta lága jelgii. Dá beasat lohkat eanet dain ja maid dat mearkkašit.

Sohkabealli

Namahus sohkabealli mearkkaša ahte olmmoš lea nisson dehe dievdu. Gieldu sohkabealvealaheapmái siskkilda maid olbmuid geat plánejit divvut dehe leat divvon sohkabealgullevašvuođa.

Sohkabealidentiteahtta dehe sohkabealolggosbuktin

Sohkabealidentiteahtta dehe olggosbuktin mearkkaša ahte olmmoš ii dohkket iežas nissonin iige dievdun dehe olmmoš gárvodemiin( dehe eará ládje) almmuha iežas gullot eará sohkabeallái.

Etnalaš gullevašvuohta

Etnalaš gullevašvuođain dárkkuhuvvo našuvnnalaš dehe etnalaš álgovuolgaga, liikki feargga dehe sullasačča.

Osku dehe eará oskkuipmárdus

Hinduisma, juvddálašvuohta, risttalašvuohta ja isláma leat ovdamearkkat oskkuin. Eará oskkuipmárdusat leat dakkár nanu jáhkut main lea daid árta dehe lea aktavuohta risttalaš oidnui omd. buddismii, ateismii, agnostisismii. Dađi bahábut ii siskkil politihkalaš dehe filosofalaš nanu jáhkuid.

Doaibmahehttejupmi

Doaibmahehttejupmi mearkkaša olbmo, fysalaš, psyhkalaš ja jierpmálaš doaibmannávcca.

Seksuála oainnus

Láhka ráddje seksuálaoidnosa dego homoseksuála, heteroseksuála, máŋgaseksuála oidnosa.

Ahki

Ahki mearkkaša olahuvvon eallinguhkkodaga. Buot olbmot, beroškeahttá agis gullojit lága suoddjái vealaheami vuostá.

3. Dáhpáhus galgá guoskkahit juoga dain guđa vealahansuorggi mat leat lágas.

Lága jelgii leat guhtta vealahansuorggi:

• njuolga vealaheapmi
• eahpenjuolga vealaheapmi
• váilevaš olaheapmi
• givssideamit
• seksuála givssideamit
• vealahan rávvagat

Njuolga vealaheapmi

Njuolga vealaheapmi lea go olmmoš gieđahallo heajubut go soamis eará veardásaš dilis ja lea aktavuohta soames vealahanártii, omd.:

• Bargoaddi ipmirda ahte bargo-ohccis lea olgoriikii čuodji namma ja danin ii vállje olbmo jearahallamii.
• Restoráŋŋa ii luoitte sisa olbmo jus olbmos lea doaibmahehttejupmi mii váikkuha hubmui ja lihkadeapmái.
• Báŋku gieldá olbmos loana daningo oaivvilda su ilá boarisin

Eahpenjuolga vealaheapmi

Eahpenjuolga vealaheapmi go gávdno njuolggadus mii orru bealátkeahtes muhto mii olggušta olbmuid, geain lea aktavuohta vealahanárttaide. omd.

• Orohatfitnodat gáibida bissovaš orrunlobi, mii olggušta olbmuid, geain lea eará etnalaš gullevašvuohta go ruoŧa.
• Bargoaddi gáibida áššehis eavttu vuodjinkortii, mii soaitá olgguštit olbmuid, geain lea doaibmahehttejupmi.
• Bargoaddi gáibida minimálaguhkkodaga, mii soaitá olgguštit nissonolbmuid.

Váilevaš olámuddu

Váilevaš olámuddu lea go doaibma ii čađat duođalaš doaimmaid vai doaibmahehttejuvvon olmmoš bastá oassálastit doibmii.

Jus bargu rehkenasto duođalažžan dehe ii, vuolgá das omd. jus doaimmas leat praktihkalaš ja ekonomalaš eavttut čađahit bargguid. Láhka váldá vuhtii jus dat guoská oanit aktavuođa dehe guhkit gaskavuođa , omd. jus dat guoská ovttaskas galledeami gávppis dehe guoská bargováldima dehe guhkit skuvlejumi.

Ovdamearka duođalaš doaimmain lea ahte

• en restoráŋŋa lohká biebmolisttu čalmmehis olbmui
• báŋku fállá báŋkobálvalusa omd. persovnnalaš galledemiin, e-poastta dehe telefovnna
• baktebuohcceviessu fállá diehtojuohkima sihke njálmmálaččat ahte čálalaččat

Go guoská olámuddu doaibmahehttejuvvon olbmuide dasa gávdnojit máŋga eará lága mat váikkuhit (omd. bargobirasláhka). Jus organisašuvnnas lea váilevaš olámuddu soamis dáin lága dihte, dat sáhttá maid árvvoštallot vealaheapmin ja daninnai almmuhuvvot VA:i

Mat doaimmat rehkenasto duođalažžan árvvoštallo juohke ovttaskas dilis.

Loga eanet váilevaš olámuttus min diehtobláđis (ladda ner faktablad)

Givssideamit ja seksuála givssideamit

Givssideamit leat doaibma mii vealaha soapmása árvvu ja main lea aktavuohta soames dehe moatti dáin čieža vealahanárttis.. Dat soitet leat čielggadeamit, seavat dehe olggušteamit. Omd. givssidemiin soaitá leat oahpaheaddji gii bilkida oahppi go sus lea liidni oaivvis dehe bargogaskkusteami bargi gii bilkida olbmo su homoseksuála dihte.

Seksuála givssidemiin dárkkuhuvvo seksuála lunddot dábis man givssiduvvon ii dohkket ieš. Dat soaitá omd. leat guoskkahallan, unohis smáđáhkisvuohta, bovdehusat dehe čujuheamit. Dat gii šaddá givssideami čuozáhahkan mearrida man son anilda vealaheapmin. Muhtumin lea čielggas ahte dat gii givssida galggalii ipmirdit dan leahkit vealaheapmi. Muhto lea dehálaš ahte don gean givssiduvvo čilge dasa gii givssida ahte meannudeapmi ii dohkkehuvvo ja ferte nohkat.

Rávvagat vealaheapmái

Vealahanrávvagat leat go soamis gohčču dehe neavvu soapmása gii lea sorjavašdilis, omd. bargi, vealahit soames eará. Dat soaitá guoskat ahte restoráŋŋaeaiggát dadjá bargoveahkasis dievdu geas lea leannet ii galgga oažžut bálvalusa dehe hoavda gii dadjá HR- ossodahkii ahte sii eai galgga váldit bargui dihto agat olbmuid.

4. Dáhpáhus galgá dáhpáhuvvan soames dain servodatsurggiin gos láhka lea vuoimmis

Vealahangieldu guoskkaha servodaga čuovvovaš surggiid :

Bargoeallin

Dan gii lea bargi, ohcá barggu, lea dehe ohca hárjehallanbáikki dehe lea láigojuvvon bargobáikái

Skuvlejupmi

Mánáid. ohppiid, studeanttaid dehe dan gii ohca skuvlejupmái

Bargomárkanpolitihkalaš doaimma ja bargogaskkusteami almmolaš doaimmahaga

Dasa gii ohcá barggu dehe lea bággehallon bargogaskkusteapmái

Álggahan dehe doaibmi ealáhusdoaibma

Dasa gii galgá álggahit dehe jođihit fitnodaga go lea jearaldat ekonomalaš doarjaga ohcamis

Ámmátgelbbolašvuohta

Dan gii ohcá gelbbolašvuođa, duođaštusa dehe sullasaš dohkkeheami dihto ámmáha hárjeheapmái(omd. doavttir dehe dohkkehuvvon dulka)

Dihto organisašuvnnaid lahttuvuohta

Dasa gii galgá , ohcat lahttuvuođa dehe váikkuhit bargi-,bargoaddi ja ámmátorganisašuvnnain dehe háliida beassat oassái dakkár organisašuvnna oavdduin

Dávvirat, bálvalusat ja orohagat

Dan gii omd. galgá gávppehit, mannat restoráŋŋas dehe ohcat orohaga

Dábálaš čoahkkaneapmi dehe almmolaš dilálašvuohta

Dasa gii omd. galgá galledit konsearttas, márkanis dehe meassuin

Dearvvasvuođa- ja buohccedikšun

Dasa gii ohcá divššu omd. buohcceviesus dehe bátnedoaktáris

Sosiálabálvalus, fievrridanbálvalus ja orohatheivehandoarjja

Dasa geas omd. lea aktavuohta sosiálabálvalusain

Sosiáladáhkádussystema, bargguhisvuođadáhkádus ja oahppodoarjja

Dasa gii omd. ohcá buhtadusa váhnenruhtii Dáhkáduskássas dehe oahppodoarjaga CSN:s

Vearjo- ja siviilageatnegasvuohta

Dasa gii omd. ohcá soahtebálvalussii, ohcá dehe čađaha soahtebálvalusa

Gieđahallan aktavuođa doallamis almmolaš doaimmain

dasa gii váldá aktavuođa omd. eiseválddiin vai oažžu čilgehusaid, bagadallama, ráđiid dehe eará veahki.

Vealahanláhka ii leat vuoimmis juohke sajis

Vealahanláhka ii mudde dan mii dáhpáhuvvá priváhttaolbmuid gaskkan, omd. got gránjat dehe sogat gieđahallet nuppiideaset. Iige reglámaid,tv, rádio, sosiála mediaid ja aviissaid sisdoallu gullo vealahangielddu ollái. Dain surggiin leat dan sajis eará lágat ja njuolggadusat mat ráddjejit mii lea ja mii ii leat sállejuvvon.

Váhnenluopmo - olbmuid olggušteapmi lea gildojuvvon

Bargi dehe bargo-ohcci gii lea, galgá leahkit dehe lea leamas váhnenluomus lea suddjejuvvon bargoaddi olggušteamis. Suodji olggušteapmái lea vuoimmis go olmmoš lea bargoluomus dehe ruovttus buohcci máná dikšume. Ovdamearka olggušteamis lea massit bargováldima, dehe sirdin heajut bargguide dehe oažžun heajut bálkáovdáneami.