Ilmmut vealaheami
Anmäl diskriminering
Dá oaččut dieđu got dagat almmuheami vealaheamis, maid almmuheapmi mearkkaša ja makkár vugiin don sáhtát dahkat álmmuheami VÁ(DO):i
Maid sáhtán ilmmuhit?
Don sáhtát ilmmuhit:
- Jus leat dovdan vealaheami
- Jus leat leamas goastima(ráŋggásteami) vuolážin.
- Jus du lea nordouvvon eadneluomu aktavuođas.
- Jus bargoaddis ja skuvlejumiordnejeaddjis leat váilevašvuođat vealaheami eastaleamis (duođalaš doaimmat)
Fuomáš don sáhtát dahkat ilmmuhusa soapmása ovddas. Don sáhtát omd.váhnemin dahkat almmuhusa iežat mánát dihte.
>>Daga almmuhusa webbaskovvái
Mii dáhpáhuvvá go lean ilmmuhan?
Mii mannat čađa buot ilmmuhemiid mat bohtet VÁ(DO):ii. Álggos mii árvvoštallat leago dat maid leat ilmmuhan lága vuoláš. Dát mearkkaša dat soaitá leat vealaheapmi, seksuálalaš givssideamit, ráŋggásteamit dehe nordan váhnenluomu aktavuođas. Jus du ilmmuhus ii gullo vealahanlága mearrádusaid vuollái dalle eat sáhte dutkat viidáseappot. Don beasat diehtit das.
Mii háliidit dutkat nu máŋga ilmmuhusa go vejolaš daningo mii háliidit ahte vealaheapmi soabaduvvo. Muhto mii fertet dahkat válljejumi vaikko dat gullojitge vealahanlága vuollái. Dat vuolgá das ahte VÁ (DO)) oažžu mánga almmuhusa juohke jagi ( badjelas) 3500 almmuhusa jagi 2020 iige mis leat vejolašvuohta dutkat buot. Jus mii dutkat du ilmmuhusa Don oaččut dieđu das.
Go VÁ(DO)) dutká almmuhusa jus almmuhuvvon almmuhus soahtá dan lága vuostá mii gieldá -dat mearkkaša vealaheapmi,seksuála givssideapmi, goastin dehe nordan váhnenluomulága jelgii. Go mii leat váldán beali mii árvvoštallat maid sáhttágo gáibidit buhttadusa doaimmas ( omd. bargoaddis, skuvllas dehe gávppis ) mat leat dahkan dan mii lea gildonvealahanlága jelgii. Mii sáhttit maid jus gáibiduvvo dihto dáhpáhusas váldit dáhpáhusa duopmostullui. Dalle duopmostuollu mearrida vealahanbuhttadusa sturrodaganai dehe eará buhtadusa man čuozahahkan šaddan olbmos lea riekti oažžut.
Dehálaš jurddahallat
- Deavdde ilmmuhusat ja govvit nu čielgasit ja dárkilit go vejolaš mii lea dáhpáhuvvan ja goas dáhpáhuvai.
- Muital mainnalágiin dáhpáhusas lea canastat vealahanárttaide.
- Lea dehálaš ahte VÁ(DO)n VÁ(DO)aipmat jođánit jus ilmmuhus guoská bargoeallima. Áigerádji ahte duopmostuollu galgá váldit ášši soaitá dihto dáhpáhusas leahkit njeallje mánu muhto muhtumin nu oanehaš go guokte vahku ilmmuhuvvon dáhpáhusas.
- Jus leat mielláhttu ámmátsearvvis váldde aktavuođa iežat ámmátservviin. Ámmátsearvvit leat dat mat vuošttažin galget veahkehiid meallahttuideaset áššiin mat guoskkahit vealaheami.
- Du almmuheapmi šaddá almmolaš áššebábir. Dat guoská almmuhusa vejolaš mildosiidnai. Dat mearkkaša ahte gii fal sáhttá valdit aktavuođa VÁ:ii (DO))vai beassá oaidnit áššebáhpiriid. Muhto ovdalgo dat almmustahtto VÁ(DO)) árvvoštallá galgago áššebáhpiriid atnit suolemažžan almmolašvuođa - ja suollemašvuođa lága jelgii.
- Jus VÁ(DO)) boahtá dan bohtosii ahte mii galgat dutkat ilmmuhusa dat gii lea ilmmuhuvvon dieđu ahte don leat dahkan ilmmuhusa.
Ná mii gieđahallat du persovdnadieđuid
Lea eaktodáhtolaš deavdit skovi persovdnadieđuid. Don it dárbbat guođđit iežat aktavuođadieđuid dehe eará persovdnadieđuid vai VÁ(DO)) bastá mannat čađa, lohkat ja registreret du ilmmuhusa.
Persovdnadieđut čohkkejuvvo vai VÁ(DO) bastá doaimmahit vealaheamieastalan barggus ja ovddidit seamme vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid.
Persovdnadieđut gieđahallo dušše jus lea dárbu vai VÁ(DO) bastá doaimmahit barggus. Persovdnadieđut sáhttet adnot fuolaheami akatvuođas ja guđđojuvvo dalle doaimmaheaddjái gii lea čadnojuvvon fuolahanáššái.
Persovdnadieđut sáhttet addojuvvot almmolašprinsihpa jelgii sihke meadiai dehe ovttaskas olbmuide. VÁ(DO) geahččala álot suddjego suollemasvuohta almmolaš áššebápira dieđuid ovdalgo dat galmmoštahtto.
Eanet diehtu got VÁ(DO) gieđahallá persovdnadieđuid ja du vuoigatvuođaid.