Mitä syrjintä on?

(Vad är diskriminering?)

Syrjintä tarkoittaa, että sinua kohdellaan huonommin kuin toisia. Ruotsissa on laki syrjinnästä (diskrimineringslag), joka kieltää syrjinnän. Kaikki epäsuotuisa kohtelu ei kuitenkaan ole syrjintää lain tarkoittamassa merkityksessä.

Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että lain kuvaus syrjinnästä sisältää neljä ehtoa. Jotta tapausta voidaan pitää syrjivänä, on kaikkien neljän ehdon täytyttävä.

  1. Tapauksen tai tilanteen on oltava henkilöä epäsuotuisasti kohteleva tai loukkaava
  2. Epäsuotuisan kohtelun tai loukkauksen on liityttävä yhteen tai useampaan seitsemästä syrjintäperusteesta (esimerkiksi sukupuoleen tai ikään).
  3. Tapauksen on liityttävä johonkin laissa määriteltyyn kuuteen syrjinnän muotoon (esimerkiksi välittömään syrjintään tai häirintään).
  4. Tapauksen on pitänyt tapahtua jollakin yhteiskuntaelämän alueella (esimerkiksi työelämässä tai asuntomarkkinoilla), jota laki koskee.

Vaikka kaikki ehdot täyttyvät, tapausta ei välttämättä pidetä syrjivänä. Määrättyihin tapauksiin vaikuttavat toiset lait ja määräykset. Jos esimerkiksi alle 18-vuotiaalle henkilölle ei tarjoilla ravintolassa alkoholia, sitä ei lueta ikäsyrjinnäksi, koska on olemassa toinen laki, alkoholilaki (alkohollagen), joka kieltää ravintoloita myymästä alkoholia alle 18-vuotiaille nuorille. Lisäksi saattaa olla olemassa muita tekijöitä, joiden vuoksi tapausta ei pidetä syrjintänä. Arviointi on tehtävä aina tapauskohtaisesti.

1. Tapauksen on oltava henkilöä epäsuotuisasti kohteleva tai loukkaava

(Det ska handla om en händelse som missgynnar eller kränker en person)

Epäsuotuisa kohtelu tarkoittaa, että henkilö joutuu huonompaan asemaan tai menettää jonkun parannuksen, edun tai palvelun. Asia voi esimerkiksi liittyä siihen, että henkilö ei saa kutsua työhaastatteluun, ei pääse koulutukseen, ei saa tehdä ostoksia myymälässä, ei pääse sisään ravintolaan tai ei saa vuokrata autoa tai asuntoa.

2. Epäsuotuisan kohtelun tai loukkauksen on liityttävä yhteen tai useampaan seitsemästä syrjintäperusteesta

(Missgynnandet eller kränkningen ska ha samband med en eller flera av de sju diskrimineringsgrunderna)

Jotta tapausta voidaan pitää syrjivänä, sen on liityttävä lisäksi yhteen tai useampaan niin kutsuttuun syrjintäperusteeseen. Laki määrittelee seitsemän syrjintäperustetta. Tästä voit lukea lisää niistä ja niiden merkityksestä.

Sukupuoli

Käsite sukupuoli tarkoittaa, että henkilö on nainen tai mies. Kielto sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä koskee myös sukupuolenkorjausta suunnittelevia tai sen läpikäyneitä henkilöitä.

Sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu

Sukupuolijaon ylittävä identiteetti tai ilmaisu tarkoittaa, että henkilö ei määrittele itseään naiseksi tai mieheksi, tai että henkilö pukeutumisensa avulla (tai muulla tavalla) ilmaisee kuuluvansa toiseen sukupuoleen.

Etninen alkuperä

Etnisellä alkuperällä tarkoitetaan henkilön kansallista tai etnistä taustaa, ihonväriä tai vastaavaa ominaisuutta.

Uskonto tai muu vakaumus

Hindulaisuus, juutalaisuus ja kristinusko ovat esimerkkejä uskonnoista. Muut uskonkäsitykset perustuvat tai liittyvät uskonnolliseen vakaumukseen, esimerkkeinä buddhismi, ateismi ja agnostisismi. Sitä vastoin poliittiset tai filosofiset vakaumukset eivät kuulu siihen.

Vammaisuus

Vammaisuus tarkoittaa henkilön fyysisen, psyykkisen tai älyllisen toimintakyvyn rajoittuneisuutta.

Seksuaalinen suuntautuminen

Laki määrittelee seksuaalisen suuntautumisen homo-, hetero- ja biseksuaaliseksi suuntautumiseksi.

Ikä

Ikä tarkoittaa saavutettua elämän pituutta. Laki suojaa kaikkia ihmisiä syrjinnältä, iästä riippumatta.

3. Tapauksen on liityttävä johonkin laissa määriteltyyn kuuteen syrjinnän muotoon

(Händelsen ska handla om någon av de sex formerna av diskriminering som finns i lagen)

Laki määrittelee kuusi syrjinnän muotoa:

  • välitön syrjintä
  • välillinen syrjintä
  • puutteellinen saavutettavuus
  • häirintä
  • seksuaalinen häirintä
  • ohjeistus syrjinnän harjoittamisesta.

Välitön syrjintä

(Direkt diskriminering)

Välittömänä syrjintänä pidetään henkilön huonompaa kohtelua verrattuna johonkin toiseen vertailukelpoisessa tilanteessa, ja asialla on yhteys johonkin syrjintäperusteista. Esimerkiksi:

  • Työnantaja ymmärtää, että työnhakijalla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi, ja päättää siksi olla kutsumatta henkilöä haastatteluun.
  • Ravintola ei päästä sisään henkilöä, koska hänellä on puheeseen ja liikkeisiin vaikuttava vamma.
  • Pankki kieltäytyy antamasta henkilölle lainaa, koska katsoo hänen olevan liian vanha.

Välillinen syrjintä

(Indirekt diskriminering)

Välillisenä syrjintänä pidetään henkilön joutumista epäedulliseen asemaan näennäisesti puolueettoman säännöksen vuoksi, mutta säännöksellä on yhteys syrjintäperusteisiin. Esimerkiksi:

  • Asunto-osakeyhtiö esittää vaatimuksen pysyvästä oleskeluluvasta, mikä voi asettaa muun kuin ruotsalaisen etnisen alkuperän omaavat henkilöt epäsuotuisaan asemaan.
  • Työnantaja esittää perusteettoman vaatimuksen ajokortista, mikä voi asettaa vammaisen henkilön epäsuotuisaan asemaan.
  • Työnantaja esittää vaatimuksen vähimmäispituudesta, mikä voi asettaa naiset epäsuotuisaan asemaan.

Puutteellinen saavutettavuus

(Bristande tillgänglighet)

Puutteellisena saavutettavuutena pidetään sitä, että yritys tai järjestö ei toteuta aiheellisia toimenpiteitä vammaisen henkilön osallisuuden edistämiseksi.

Se, pidetäänkö toimenpidettä aiheellisena, riippuu esimerkiksi siitä, onko yrityksellä tai järjestöllä käytännön ja taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa toimenpide. Laki ottaa myös huomioon, onko kyse lyhytaikaisesta tapahtumasta tai pidempiaikaisesta suhteesta, esimerkiksi yksittäisestä asioinnista myymälässä tai onko kyseessä työsuhde tai pitempikestoinen koulutus.

Esimerkkejä aiheellisista toimenpiteistä:

  • ravintolassa luetaan ääneen ruokalista näkövammaiselle henkilölle
  • pankki tarjoaa pankkipalvelua esimerkiksi henkilökohtaisen tapaamisen muodossa, sähköpostitse tai puhelimitse
  • sairaala tarjoaa tietoa sekä suullisesti että kirjallisessa muodossa.

Vammaisten liikkumis- ja osallistumismahdollisuuksien parantumiseen vaikuttavat lisäksi lukuisat muut lait (esimerkiksi työsuojelulaki) (till exempel arbetsmiljölagen). Jos organisaatiossa esiintyy johonkin näihin lakeihin perustuvaa puutteellista saavutettavuutta, sitä voidaan pitää syrjintänä ja siitä voidaan myös sen vuoksi tehdä ilmoitus DO:lle.

Aiheellisiksi laskettavat toimenpiteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti. (Vilka åtgärder som räknas som skäliga bedöms i varje enskild situation.)

Lue lisää puutteellisesta saavutettavuudesta tiedotteestamme
(Faktablad om bristande tillgänglighet)

Häirintä ja seksuaalinen häirintä

(Trakasserier och sexuella trakasserier)

Häirintä on henkilön arvoa loukkaavaa toimintaa, joka liittyy johonkin tai joihinkin seitsemästä syrjintäperusteesta. Se voi olla kommentteja, eleitä tai muista eristämistä. Häirintää voi suorittaa esimerkiksi opettaja, joka pilkkaa päähinettä käyttävää oppilasta, tai työnvälitystoimiston (arbetsförmedlingen) virkailija, joka nolaa henkilön tämän homoseksuaalisuuden vuoksi.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan toiseen henkilöön kohdistuvaa luonteeltaan seksuaalista, ei-toivottua käytöstä. Se voi olla kopelointia, vastenmielisiä kohteliaisuuksia, kutsuja tai vihjauksia jonkun taholta. Häirinnän kohteeksi joutunut henkilö määrittelee sen minkä hän itse kokee loukkaavaksi. Joskus on ilmeistä, että häiritsijän pitäisi ymmärtää teon olevan loukkaava. Mutta on tärkeää, että häirinnän kohteeksi joutunut tekee häiritsijälle selväksi, että hänen käytöksensä ei ole toivottavaa ja että sen on loputtava.

Ohjeistus syrjinnän harjoittamisesta

(Instruktioner att diskriminera)

Ohjeistuksella syrjinnän harjoittamiseen tarkoitetaan annettua käskyä tai ohjetta riippuvuussuhteessa olevalle, esimerkiksi työntekijälle, syrjiä jotakin toista. Ravintolan omistaja voi esimerkiksi kieltää henkilökuntaansa palvelemasta mekkoa käyttävää miestä tai johtaja ohjeistaa henkilöstöosastoa olemaan palkkaamatta määrätyn ikäisiä henkilöitä.

Syrjinnän ilmoittamisen aiheuttamien kostotoimien kielto

(Förbud mot repressalier)

Laki suojaa syrjinnästä ilmoituksen tehnyttä rangaistukselta, toisin sanoen syrjinnän ilmoittamisen aiheuttamien kostotoimien kohteeksi joutumiselta. Työnantaja saattaa esimerkiksi kohdistaa suuremman työrasituksen ilmoituksen tehneeseen henkilöön. Syrjinnän ilmoittamisen aiheuttamien kostotoimien kielto on voimassa myös silloin kun joku on avustanut syrjintälain mukaisesti selvityksen tekemisessä. Se koskee myös tilannetta, jossa joku on esittänyt vastalauseen tai alistunut häirintään tai seksuaaliseen häirintään.

4. Tapauksen on ollut tapahduttava jollakin yhteiskuntaelämän alueella, jota laki koskee

(Händelsen ska ha ägt rum inom något av de samhällsområden där lagen gäller)

Syrjintäkielto koskee seuraavia yhteiskuntaelämän osa-alueita:

Työelämä

Työntekijät, työnhakijat, työharjoittelijat, työharjoittelua hakevat tai vuokratyöntekijät

Koulutus

Lapset, oppilaat, opiskelijat tai koulutukseen hakevat

Työmarkkinapoliittiset toimenpiteet ja työnvälitys ilman julkisia tehtäviä

Työnhakijat tai työnvälityksen piirissä olevat

Elinkeinotoiminnan aloittaminen tai harjoittaminen

Yritystoimintaa aloittavat tai harjoittavat, kun asia liittyy taloudellisen tuen hakemiseen

Ammatillinen pätevyys

Toimilupaa (ammattipätevyyttä), laillistamista tai vastaavaa hyväksyntää hakevat, määrättyjen ammattien harjoittamiseksi (esimerkiksi lääkärit tai auktorisoidut tulkit)

Jäsenyys määrätyissä organisaatioissa

Jäsenyyttä työntekijä-, työnantaja- ja ammattijärjestöissä hakevat tai niiden toimintaan pyrkivät, tai järjestön etujen pariin hakeutuvat

Tavarat, palvelut ja asunnot

Esimerkiksi ostoksille tai ravintolaan menijät, tai asunnon hakijat

Yleinen kokoontuminen tai julkinen tilaisuus

Esimerkiksi konserttiin, markkinoille tai messuille osallistuvat

Terveydenhuolto

Esimerkiksi sairaalaan tai hammaslääkärille hoitoon hakeutuvat

Sosiaalipalvelut, kuljetuspalvelut ja asunnonsopeuttamisavustus

Esimerkiksi sosiaalipalveluun yhteydessä olija

Sosiaalivakuutus, työttömyysvakuutus ja opintotuki

Esimerkiksi vanhempainrahakorvausta Vakuutuskassalta (Försäkringskassan) tai opintotukea CSN:ltä (opintotukikeskus) hakevat

Varusmies- ja siviilipalvelus

Esimerkiksi kutsuntaan osallistuvat, sotilaskoulutukseen hakevat tai osallistuvat

Kohtaaminen yhteydenotoissa viranomaisiin

Esimerkiksi viranomaisiin yhteyttä ottavat, saadakseen tietoa, ohjausta, neuvontaa tai muuta apua.

Syrjintälaki ei ole voimassa kaikkialla

(Diskrimineringslagen gäller inte överallt)

Syrjintälaki ei sääntele yksityishenkilöiden välisiä tapahtumia, esimerkiksi naapurien tai sukulaisten keskinäistä kohtelua. Syrjintäkielto ei koske myöskään mainonnan, television, radion, sosiaalisen median ja lehtien sisältöjä. Näitä sektoreita ohjaavat sitä vastoin muut lait ja säännöt, jotka asettavat rajat sille, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä.

Vanhempainvapaalla olevien epäsuotuisa kohtelu on kiellettyä

(Missgynnande av föräldralediga är förbjudet)

Vanhempainvapaalla olevalla tai sillä olleella, tai vanhempainvapaalle aikovalla työntekijällä tai työnhakijalla on suoja työnantajan epäsuotuisaa kohtelua vastaan. Epäsuotuisan kohtelun suoja on voimassa työntekijän vanhempainvapaan aikana tai kun hän on hoitamassa kotona sairasta lasta. Esimerkkejä epäsuotuisasta kohtelusta ovat työpaikan menettäminen, uudelleen sijoittaminen huonompiin työtehtäviin tai palkkakehityksen heikentyminen.