Barggus (Arbetslivet)

Du bargoaddi ii oaččo du vealahit.Vealaheapmi lea nuppi olbmo beroštit heittobu go nuppi. Bargoaddi ii oaččo du vealahit, don gii leat virggis, gii barggu ozat, gii leat bargooahppi dahje gii leat bargohárjehalli. Son gii bargobáikái láiguduvvo dahje luikojuvvo maid lea suodjaluvvon vealaheami vuostá.

Don maid vealaheami vuostá suodjaluvvot jos manat bargokantuvrii dahje jos leat gurssas bargokantuvrras.

Don suodjaluvvot vealaheami vuostá go duinna lea oktavuohta fágalihtuin dahje bargoaddiorganisašuvnnain. Fágalihtut leat ovdamearkka dihte LO, TCO ja Unionen. Bargoaddiorganisašuvnnat leat ovdamearkka dihte Svenskt Näringsliv, Sveriges Hotell- och Restaurangföretagare ja Ruoŧa Suohkanat (Sveriges Kommuner) ja Leanadikkit (Landsting).

Don suodjaluvvot vealaheami vuostá jos iežat fitnodaga áiggut rahpat ja ozat doarjaga, go ozat ovdamearkka dihte duođaštusa bargui ja dus lea oktavuohta bargguhiskássain.

Vealahanáittardeaddji (VÁ/DO) galgá dárkkistit ahte bargoaddi ja iežát čuvvot vealahanlága.

Don sáhtát fágasearvái dahje VÁ/DO.i almmuhit jos dovddat don vealahuvvot barggus. Jos leat miellahttu fágalihtus de vuosttažin almmuhat fágalihttui.

Don sáhtát vealaheami almmuhit jos gullo dáidda áššiide

  • Sohkabeallái
  • Sohkabealerastemii dahje ovdanbuktimii
  • Álbmotčearddalaš guoski áššiide
  • Religiuvdnii dahje iežá jáhkuide
  • Doaibmahehttejupmái
  • Seksuála eallimii
  • Ahkái

Sáhtát maid du bargoaddi almmuhit jos bargoaddi du heittobu gieđahallá go leat, galggat leat dahje leat leamas vánhenfriddja.

Gii máhttá DO.i almmuhit?

Don sáhtát vealaheami almmuhit jos leat bargováldi, jos barggu ozat, jos leat bargosadjái láiggohuvvon dahje bargosadjái luoikkahuvvon. Hárjehallit ja prao-oahppit sáhttet maid almmuhit vealaheami.

Sáhtát maid bargoaddi almmuhit jos bagoaddi du berošta heittobu danin go leat, leat leamas dahje galggat vánhenfriddja leat.

Don gii leat barggus eretcelkojuvvon sáhtát maid vealaheami almmuhit.  Eretcealkin mearkkaša ahte šattat heaitit barggus.

Don leat vealaheami vuostá suodjaluvvon

  • jos manat bargokantuvrii dahje leat bargokantuvrra gurssas.
  • jos dus lea oktavuohta fágalihtuin dahje bargoaddiorganisašuvnnain.
  • jos leat iežat fitnodaga álggaheami ja ozat doarjaga,
  • go ovdamearkka dihte ozat legitimašuvnna virgái
  • go dus lea oktavuohta iežat bargguhiskássain.

Vealaheapmi lea gildojuvvon jos gullo dáidda oktavuođaide:

  • Sohkabeallái
  • Sohkabealerastemii dahje ovdanbuktimii
  • Álbmotčearddalaš guoski áššiide
  • Religiuvdnii dahje iežá jáhkuide
  • Doaibmahehttejupmái
  • Seksuála eallimii
  • Ahkái

Maid sáhtán VÁ.i almmuhit?

Vealaheapmi lea go bargoaddi du nuppásta nuppiid ektui, ovdamearkka dihte go leat biseksuálalaš dahje du čearddalaš duogáža geažil.

Vealaheapmi lea maid jos bargoaddi du ráfehuhttá. Ráfehuhttit lea go soapmása hárdá, ovdamearkka dihte gohčoda du juonin masa it liiko dahje duinna unohasat leaikkasta.

Juohkehaš gii lea hoavda lea maid bargoaddi.

Vealaheami  lea muhtimin heittot fuobmát. Ovdamearkan leat njuolggadusat mat orrot leamen vuohkkasat juohkeoktii, muhto mat dagahit heittobu dili muhtimiidda ovdamearkka dihte nissoniidda.

Barggus suodjaluvvot vealaheami vuostá. Leat maid suodjaluvvon vealaheami vuostá barggus go ovdamearkka dihte dus lea:

  • Oktavuohta bargokantuvrrain
  • Miellahttovuohta organisašuvnnain, ovdamearkka dihte
    bargoaddiorganisašuvnnain ja bargiidorganisašuvnnain
  • Fitnodagat álggaheapmi, bargu iežat fitnodagas, doarjja go iežat fitnodaga álggahat dahje
  • Go legitimašuvnna oaččut virgái

Vealaheami ovdamearkkat barggus

Ovdamearkkat mat sáhttet leat vealaheamit barggus maid sáhtát  almmuhit Vealahanáittardeaddjái:

  • Dus lea vuolit bálká go bargorátnás. Dudnos lea seammalágán dahje sullii seammalágán bargu. Doaivvut dat lea sohkabealát dihte.
  • Beasat bargojearahallamii boahtit. Dus leat buorit árvosánit, muhto it oaččo barggu. Doaivvut dat lea danin go olmmáiolmmájin bohtet nissona biktasiiguin bargojearahallamii.
  • Dus leat buorit árvosánit muhto it beasa jearahallamii. Doaivvut daningo bargoaddi imaštallá du olgoriikkalaš nama.
  • Bargoaddi du gohčoda  “heamsin” dahje “bögan”. Go váivahuvat bargoaddi dadjá son “dušše leaikkasta”.
  • Leat ohcan buoret barggu bargosajistat, muhto it ožžon dan barggu. Doaivvut lea danin go bargoaddi ii liiko go dárbbašat jorahanstuolu.
  • Bargoaddi lohká du čeahppin, muhto leat “ila nuorra” hoavdan.
  • It oaččo doarjaga fitnodaga álggahit. Doaivvut lea danin go doarjjaaddi atná du ila boarisin.
  • Fertejit iežat geahččalanbarggu heaitit. Doaivvut dan dihte go šaddet mánáidládje.
  • Bargojearahallamis jerret jos dus lea aidsa. Doaivvut dan dihte go bargoaddi gáddá afro-ruoŧŧelaččaid.
  • Du heteroseksuála bargorátnáid eammit ja boatnjit besset leat mielde bargiiddoaluin. Du guoibmi ii bovdejuvvo. Doaivvut bargoaddi ii liiko go leat homoseksuála.
  • Du bargoaddi dutnje addá unnit bálkká go nuppiide. Doaivvut lea dan dihte go dus lea čalbmevihki.
  • Bargoaddi seksuálalaš sániiguin du ságastahttá. Maid gorudat njávká vaikko it hálet.
  • Bargokantuvra ii hálet du veahkehit barggu ohcat. Bargokanturbargi lohká ahte fitnodagat háledit barggahit olbmuid geaid doivot leat ruoŧŧelaččat.

Gieldu ráŋggáštit

Jos iežat bargoaddi vealaheami dihte leat almmuhan de bargoaddi ii oaččo du ráŋggáštit. Ráŋggášteapmin sáhttá ovdamearkka dihte leat don oaččut heittobu doaimmaid dahje álo fertet bargat eanetgo dábálaš bargoáiggi.

Bargokantuvra dahje fágalihttu ii oaččo du ráŋggáštit jos dan leat almmuhan vealaheami dihte. 

Mii lea ráfehuhttin?

Ii oktage bargosajistis galgga gierdat ráfehuhttima. It galgga iežat bargoaddis itge iežá bargiin ráfehuvvat.

Don it galgga ráfehuvvat go ovdamearkka dihte leat iežat bargokantuvrras dahje go goaktadat fágalihtu.

Ráfehuhttit lea go soapmása hejot berošta, ovdamearkka dihte gohčoda du juonin masa it liiko dahje duinna unohasat leaikkasta.

Vealaheapmi lea gildojuvvon jos gullo dáidda oktavuođaide:

  • Sohkabeallái
  • Sohkabealerastemii dahje ovdanbuktimii
  • Álbmotčearddalaš guoski áššiide
  • Religiuvdnii dahje iežá jáhkuide
  • Doaibmahehttejupmái
  • Seksuála eallimii
  • Ahkái

Ráfehuhttin sáhttá jos soames ságasta olbmuid birra vugiin masa it liiko. Ovdamearkka dihte ahte nissonat dahje homoseksuálalaččat dahje romalaččat leat sierra láhkái.

Ráfehuhttin maid sáhttá leat soapmása gohčodit ”blatten”, ”zigenarriehtisin”, ”lappjävelin”, ”mongon”, ”heamsin” dahje ”huorrán”. Sáhttá maid jos soames lea roahkkeristta du gábii sárgon. Ráfehuhttimat dahket ahte olmmoš dovdá iežas gutnehuvvon, bahá mielas, nihtton dahje heittot beroštuvvon.

Olbmot ráfehuhttima dovdet sierra láhkái. Don gii ráfehuvat ieš mearridat jos dovddat sánit du gutnehuhttet.

Bargoaddis lea álu ovddasvástádus ráfehuhttimiid heaittihit.

Mii lea seksuálalaš ráfehuhttin?

Ráfehuhttimat sáhttet maid leat seksuálalaččat. Dalle gohčoduvvojit seksuálalaš ráfehuhttimin. Sáhttá soames du njávkat vaikko it siđa dahje soames dadjá ahte duinna sihtá anašit vaikko it siđa. Sáhttá maid soames gii dutnje háleda seksuálalaš govaid vuosehit maid it hálet geahčadit dahje leaikkasta seksuálalaččat masa it liiko.

Olbmot dovdet seksuálalaš ráfehuhttima sierra láhkái. Don gii seksuálalaččat ráfehuvat ieš mearridat jos bargosadji ii dovdo vuohkkasin.

Gieldde!

Láhka dadjá ráfehuhtti galgá diehtit ja ipmirdit son ráfehuhttá. Don gii ráfehuvat fertet ráfehuhtti sihtat heaitit, ovdamearkka dihte seksuálalaš ráfehuhttimiin.

Sáhtát ráfehuhttiin ságastit dahje sutnje čállit. Sáhtát maid soapmása sihtat veahkkin suinna ságastit.

Muhtimin go leat vasttes ráfehuhttimat de it dárbbaš mielaidat vuosehit. Lágas lohká son ieš galggalii diehtit dat lea ráfehuhttin.

Ráfehuhttin sáhttá leat vealaheapmi

Jos bargoaddi du ráfehuhttá de láhka dadjá dat lea vealaheapmi. Vealaheapmi lea maid jos bargoaddi gohčču soapmása du ráfehuhttit. De sáhtát bargoaddi fágasearvái dahje VÁ.i almmuhit. Bargoaddi lea olmmoš gii lea hoavda.

Jos iežá bargi du ráfehuhttá de ii leat vealaheapmi. Muhto bargoaddi gii oažžu diehtit don bargosajis ráfehuvat ferte dan bissehit. Du bargoaddis lea ovddasvástádus vai ii oktage bargosajis ráfehuvvo.

Vealaheapmi lea jos ráfehuvat soapmásis gii bargá

  • bargokantuvrras, fágalihtus dahje bargoaddiorganisašuvnnas.
  • fitnodagas dahje organisašuvnnas mii addá doarjaga fitnodaga álggahit.
  • eiseválddis mii legitimašuvnna addá virgái dahje jos ráfehuvat bargguhiskássas.

Du bargoaddi ferte ovddalgihtii bargat

Láhka dadjá bargoaddi ferte ovddalgihtii bargat vai ráfehuhttimat eai ilmma bargosajis. Ovddalgihtii bargu lea duostut bahás dáhpáhusaid boahtteáiggis.

Láhka dadjá bargoaddis geas leat 25 bargi dahje eanet ferte leat plána. Plánas galgá lohkat got seksuálalaš ráfehuhttimiid vuostá barget ja got barget ráfehuhttimiid vuostá main leat oktavuođat sohkabeallái, eatnálaš gullevašvuhtii, religiuvdnii dahje iežá jáhkkui.

Jos bargoaddi gullá dahje oaidná soamis dovdá iežas barggus ráfehuvvot de ferte bargoaddi iskat mii lea dáhpáhuvvan. Jos lea ráfehuhttin de bargoaddi ferte ráfehuhttima bissehit.

Jos du bargoaddi ii maidege daga de sáhtát bargoaddi almmuhit iežat fágasearvái dahje VÁ.i.

It galgga ráŋggáštuvvot jos almmuhat

Jos leat iežat bargoaddi ráfehuhttima dihte almmuhan de bargoaddi ii oaččo du ráŋggáštit.

Ráŋggášteapmi sáhttá ovdamearkka dihte leat don oaččut heittohis bargguid dahje olu fertet bargoáiggi meaddel bargat.

Bargokantuvra dahje fágalihttu eaige oaččo du ráŋggáštit jos leat sin  almmuhan ráfehuhttima dihte.

Sáhtát maid VÁ.i dahje fágalihttui almmuhit jos bargoaddi du ráŋggášta.

Got almmuhan?

Sáhtát iežat bargoaddi almmuhit Vealahanáittardeaddjái (VÁ) jos iežat dovddat vealahuvvon. Jos fágalihttui gulat de sáhtát dohko almmuhit.

Sáhtát maid VÁ.i almmuhit jos ovdamearkka dihte iežat dovddat vealahuvvon bargguhiskássas dahje iežat bargokantuvrras.

Sáhtát VÁ.i almmuhit jos iežat dovddat vealahuvvon ja das lea oktavuohta:

  • Sohkabeallái
  • Sohkabealerastemii dahje ovdanbuktimii
  • Álbmotčearddalaš guoski áššiide
  • Religiuvdnii dahje iežá jáhkuide
  • Doaibmahehttejupmái
  • Seksuála eallimii
  • Ahkái

Sáhtát maid bargoaddi almmuhit jos bagoaddi du fuolaha heittobu danin go leat, leat leamas dahje galggat vánhenfriddja leat.

Jos bargoaddi gullá dahje oaidná soamis dovdá iežas barggus ráfehuvvot de ferte bargoaddi iskat mii lea dáhpáhuvvan. Jos lea ráfehuhttin de bargoaddi ferte ráfehuhttima bissehit. Jos du bargoaddi ii daga maidege de sáhtát bargoaddi almmuhit iežat fágalihttui dahje VÁ.i.

Dus geas lea doaibmahehttejupmi lea dávjá riekti iežat bargosaji vuohkkasin oažžut vai dutnje soahpá bures. Sáhttá leat rusttegiid dahje bargolanja heiveheapmi. Stuora bargosadji dárbbaša eanet dahkat go unnit bargosadji. Riŋges fágasearvái dahje midjiide VÁ.s jos háledat eanet dieđuid.

Ná don dagat

Sáhtát almmuhusa čállit jos ieš dovddat vealaheami. Galggat almmuheami Vealahanáittardeaddjái (VÁ) čállit. Lea maid gieldu du vealahit juoidá dihte iežat veagas. Ovdamearkka dihte jos du viellja liiko nissonin bivttastit (leat transvetihtta).

Almmuhussii čálát iežat nama, čujuhusat ja iežat telefovdnanummara. Buorre lea maid jos čálát iežat e.boastačujuhusa.

Galggat čállit su nama gean almmuhat. Sáhttá leat bargoaddi, bargokantuvrra dahje fágalihtu namma. Čális maid manin iežat jáhkat vealahuvvon.

Čális jos jáhkát gullot du čearddalašvuhtii, du sohkabeallái dahje du ahkái.

Jos háledat almmuhusa čállit galggat dan farggamusat dahkat. Muhtin dáhpáhusat bargosajis loahpahuvvojit oalle fargga. Go ášši lea loahpahuvvon de ii máhte VÁ maidege dahkat.

Sáhtát jos siđat almmuhusa čállit iežat gillii.

Ná dahkat go du almmuhus lea boahtán VÁ.i

Go almmuhusa VÁ.i leat sádden de válbmet guorahallama.

Dat mearkkaša mii dárkilit lohkat maid leat čállán ja dárkkistit mii lea dáhpáhuvvan. Son gean leat almmuhan vealaheamen beassá maid muitalit mii dáhpáhuvai.

Jos VÁ gávnnaha don leat vealahuvvon de geahččala VÁ dudno soabadit soabadeami bokte. Soabadeapmi sáhttá leat son ánuha dus ándagassii dahje oaččut ruđalaš buhtadusa.

Jos don ja son gean leat almmuhan eahppi soabat soabadeami bokte de sáhttá VÁ ášši doalvut duopmostullui.

Duopmostuollu lea eiseváldi mii mearrida jos lea juoga mii rihkku lága.

Gieldu ráŋggáštit

Jos iežat bargoaddi leat vealaheami dihte VÁ.i dahje fágasearvái almmuhan de bargoaddi ii du oaččo ráŋggáštit.

Ráŋggášteapmin sáhttá ovdamearkka dihte leat don oaččut heittobu doaimmaid dahje álo fertet bargat eanetgo dábálaš bargoáiggi.

Ovdamearkka dihte bargokantuvra dahje bargguhiskássa  ii oaččo du ráŋggáštit jos daid leat almmuhan VÁ.i, ovdamearkka dihte gieldit go siđat veahki barggu ohcat.

Almmolaš áššebábir

VÁ lea eiseváldi. Juohkeovttas lea riekti eiseválddiid áššebáhpiriid lohkat.. Áššebábir lea ovdamearkka dihte reive eiseváldái. E.boasta lea maid áššebábir.

Muhto gávdnojit  čiegus áššebáhpirat. Sekreteassa lea iežá sátni čiegusvuhtii. VÁ.s ii oaččo dieđuid lohkat mat leat sekreteassa vuolis.   

Jos leat jearaldagat de goaktat VÁ. Beasat guorahalliin ságastit jos jurddašat got galggat čállit iežat almmuheami.