Ööhpehtimmie (Utbildning)

Eah dah mah dov ööhpehtimmesne berkieh åadtjoeh datnem guhte learohke diskrimineeredh jallh jis datne jeatja ööhpehtimmesne lohkh, v.g. åålmehjïlleskuvlesne. Næhtaldahkesne saemien skuvlesne, SFI:sne, sjïereskuvlesne jïh komvuxesne luehpie diskrimineeredh. Aaj næhtaldahkesne maanah jïh learohkh aarhskuvlesne jïh eejehtsboelhkhskuvlesne diskrimineeredh.

Laake lea diskrimineeremen vuestie. Diskrimineeremesaadthålma (DO) edtja vaaksjodh goh ööhpehtimmieektiedæjjah jïh jeatjah diskrimineeremelaakem dåeriedieh. Giem diskrimineeredh lea satnem nåakebe jeatjabijstie gïetedidh, v.g. juktie satne homosexuelle.

Laakesne tjåadtja ij gie åadtjoeh datnem diskrimineeredh jis dïhte daej aktine

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Jis diskrimineeresovveme dellie maahtah dam DO:se bæjhkoehtidh.
Jeatja nåake gïetedimmie, v.g. giem irhkedh dan sov vååjnoen gavhtan, maahtah Maana- jïh learohkesaadthålm.

Gie maahta DO:se bæjhkoehtidh?

Datne maahtah diskrimineeremem bæjhkoehtidh jis datne learohke maadthskuvlesne, jåerhkeskuvlesne, saemienskuvlesne, sjïereskvuvlesne, komvuxesne, sjïerevuxesne vaadtsah jallh jis sfi:m lohkh.

Datne guhte leah jïlleskuvlesne jallh universiteetesne lohkeminie, jallh v.g. lohkh åålmehjïlleskuvlesne jallh kuvsjem lohkh ööhpehtimmiesiebresne aaj maahtah diskrimineeremem DO:se bæjhkoehtidh.

Datne guhte ööhpehtæmman ohtsedh aaj maahtah diskrimineeremem bæjhkoehtidh.

Diskrimineereme veadtaldahkesne jis dïhte naakenh daej aktine:

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Maam manne maahtam DO:se bæjhkoehtidh

Diskrimineereme lea gosse barkijh skuvlesne, jïlleskuvlesne jallh jeatja ööhpehtimmesne datnem nåakebe gïetede juktie datne v.g. leah bisexuelle jallh jeatja laantesne goh Sveerje reakasovveme. Bisexuelle lea lea almetje guhte maahtah gåabpegh ålmah jïh nyjsenæjjah lyjhkedh jïh iehtsedh.

Diskrimineereme gujht aaj gosse lohkehtæjja, rektovre jallh jeatja barkije datne fïrnestahta. Fïrnestehtedh lea giem nåake gïetedidh, v.g. datnem maam-akt gåhtjodh maam ih lyjhkh jallh vesties laakan jerhpiedidh.

Eah barkijh skuvlesne, jïlleskuvlesne jallh ööhpehtimmesne åadtjoeh giem jeatja bïrredh datnem fïrnestehtedh jallh diskrimineeredh.

Muvhten aejkien geerve diskrimineeremem vuejnedh. V.g. lea njoelkedassh mah hijven gaajhkide vååjnoeh, men eah leah rïekes v.g. nïejtide jïh nyjsenæjjide.

Aaj laakesne næhtaldahkesne datnem diskrimineeredh dov fuelhkien gaavhtan. V.g. jis dov eejtegh homosexuelle jïh dannisinie jeatjebh datnem fïrnestehtieh jïh diskrimineerieh.

Datne maahtah diskrimineeremem Diskrimineeremesaadthålmese bæjhkoehtidh.

V.g. mah diskrimineereme skuvlesne, jïlleskuvlesne jallh jeatja ööhpehtimmesne. 

Maam v.g. lea diskrimineereme jïh datne maahtah dam Diskrimineeremesaadthålmese bæjhkoehtidh:

  • Ih goh åadtjoeh dov lohkemem jåerhkedh gosse bååstede båateme eejtegeeejehtallemen minngelen.
  • Lohkehtæjja datnem fïrnestahta juktie datne transvestijte. Transvestijte lea nyjsenæjja guhte muvhtene ålman vaarjojne gåårvede jallh ålma guhte muvhtene nyjsenæjjan vaarjojne gåårvede.
  • Jïlleskuvle iktesth tentaamenh åtna gosse dov religovnen hïejh.
  • Ih goh datne guhte leah nïejte åadtjoeh dov faelhkienïejten ektesne skuvledaanhsomasse vaedtsedh.
  • Ij dov lohkehtæjja datnem baajh meatan ööhpehtimmesne juktie dov leah ADHD.
  • Lohkehtæjja datnem gaajesje, læjhkan ih sïjhth.
  • Dov åejjielijnie, dellie ij svïhtjemelohkehtæjja datnem baajh meatan årrodh svïhtjemeööhpehtimmesne.
  • Åålmehjïlleskvule barre almetjh dåastoeh mah medtie 20 jaepien båeries.
  • Ij ööhpehtimmiesiebrie datnem kuvsjese dåastoeh juktie dov tjelmieskaara.
  • Skuvle datnem nyöjhkoe gosse sïjhth saemien gïelem lohkedh.

Ij leah luehpie bæsvodh 

Jis datne dov skuvlem, jïlleskuvlem jallh ööhpehtimmieektidæjjam diskrimineeremen åvteste bæjhkoehtamme dellie ij leah dej luehpie datnem bæsvodh.

Bæsvodh lea v.g. gaavhtan dutnjien nåakebe karakteerh vedtedh.

Mij dellie fïrnestehteme?

Ij gie dov ööhpehtimmesne åadtjoeh datnem fïrnestehtedh. Ij lohkehtæjja, ij guhte gan gie ööhpehtimmesne barkeminie jïh ij hell jeatja learohke.

Giem fïrnestehtedh lea vesties sutnjien årrodh, v.g. datnem maam gåhtjodh maam ih datne lujhkh jallh vesties laakan jerhpiedidh.

Fïrnestehteme lea næhtaldahkesne jis dah daej aktine:

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Fïrnestehteme sih gosse gie vesties laakan almetji bïjre soptseste jïh ij jeatja almetje dam lyjhkh. V.g. nyjsenæjjah, homosexuellh jallh romh leah numhtie naemhtie.

Fïrnestehteme sån aaj giem gåhtjodh v.g. ”blatte”, zigenarjävel”, ”lappjävel”, ”mongo”, ”fjolla” jallh ”sleara”. Dïhte sån aaj gosse gie hakkroessem guvviedamme såemies learohken skåapese. Gosse gïem fïrnestehtedh dellie satnem narrahtidh, mosnestehtedh jïh aejhtedh jïh dïhte damta satne nåake gïetedamme. Ovmese lea maam ovemese almetjh tuhtjieh leah fïernestehteme. Dïhte guhte fïrneståvva gujht mierede jis tuhtjie baakoeh narrahtieh jallh eah.

Ovmese maam ovmese almetjh tuhtjieh lea fïrnestetheme. Datne jïjtje mieredh jis tuhtjh naarrahtovvh.

Mij lea sexuelle fïrnestehteme?

Fïrnestehteme maaha aaj sexuelle årrodh. Delle dam gåhtjodh sexuelle fïrnestehteme. Gie datnem gaajesje, læjhkan ih sïjhth jallh dïhte jeahta sæjhta datnine negkedh, læjhkan ih datne sïjhth. Dïhte gujht aaj sexuelle guvvieh dutnjien vuesiehtidh mah ih datne sïjhth vuejnedh jallh negkemen bïjre jerhpede guktie ih datne lyjhkh.

Ovmese maam ovmese almetjh tuhtjieh lea sexuelle fïrnestehteme. Datne guhte fïrneståvva sexuelle laakan mieredh jis skuvle jallh ööhpehtimmie ovjearsoe damta.

Jiehtieh aellieh! 

Hijven jis datne guhte fïrneståvve åajsah dïsse guhte fïrnestahta ahte dïhte edjta dejne galhkedh, v.g. sexuelle fïrnerstehteme.

Muvhtene gosse itjmie fïrnestehteme dellie ij edjth daarpasjidh aellieh jiehtedh. Laake dle jeahta almetje byöroe daerjedh daate fïrnestehteme.

Datne maahta almetjinie guhte datnem fïrnestahta soptsestidh jallh sutnjien tjaeledh. Maahtah gujth aaj giem birredh viehkiehtidh don almetjinie soptsestidh

Jis ööhpehtimmieektiedæjja gåvla gie sån damta goh jeatjabe satnem fïrnestahta dennie ööhpehtimmesne dellie ööhpehtimmieektiedæjja tjuara goerehtidh maam deahpadamme jïh jis lea fïrnestehteme dellie tjuara dam tsagkestidh. Datne maahtah DO:se bæjhkoehtidh jis ij dov ööhpehtimmieektiedæjja maam darjoeh

Laake jeahta diskriminieereme jis gie sån guhte dov ööhpehtimmieektiedæjjese barkeminie datnem fïrnestahta, v.g. rektovre, skuvleåejvie jallh lohkehtæjja. Dellie maahtah Diskrimineeremesaadthålmese (DO) bæjhkoehtidh.

Ööhpehtimmieektiedæjjan dïedte ij gie gænnah skuvlesne fïrneståvva.

Dov ööhpehtimmieektiedæjja tjuara åvtelenbodti barkedh

Laake jeahta skuvlh jïh jïlleskuvlh tjuerieh åvtelenbodti barkedh diskrimineeremen jïh fïrnestehtemen vuestie. Åvtelen barkedh lea vaaksjodh goh ij maam båetijen aejkien deahpedh.

Ij leah luehpie bæsvodh 

Jis datne dov ööhpehtimmieektiedæjjam fïrnestehtemen åvteste bæjhkoehtamme dellie eah dah åadtjoeh datnem bæsvodh. Bæsvodh lea v.g. nåakebe karakteerem vedtedh.

Eah hell skuvle jallh jïlleskuvle åadtjoeh datnem bæsvodh jis datne bæjhkoehtamme eah dah åvtelen diskrimineeremen  jïh fïrnestehtemen vuestie barkh.

Datne maahtah DO:se bæjhkoehtidh jis dov ööhpehtimmieektiedæjja datnem bysveme juktie datne dam bæjhkoehtamme.

Guktie DO:se bæjhkohtem?

Datne maahtah diskrimineeremesaadthålmese (DO) bæjhkoehtidh jis tuhtjh ööhpehtimmesne datne diskrimineeresovveme.

Datne maahtah DO:se bæjhkoehtidh jis tuhtjh datne diskrimineeresovveme jïh dïhte naakenh daej aktine:

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Datne maahtah aaj dov skuvlem, jïlleskuvlem jallh ööhpehtimmieektiedæjjam bæjhktoehtidh jis ij dïhte goerehth mannasinie learohke damta goh fïrnestovveme jallh jis ij dam fïrnestehtemem tsagkesth.

Jis dov lea handikabpe jïh leah jïlleskuvlesne vaedtsieminie jïh ih tuhtjh tjiehtjelh dan sjiehteles dutnjien dellie maahtah dam aaj DO:se bæjhkoehtidh. Kaanne sån ij leah rampe jårreldhstovlide jallh ij lea govlemeslingah.

Iktesth lea skuvle, jïlleskuvle jallh ööhpehtimmieektiedæjja man lea dïedte dovne tjiehtjelidie jïh ööhpehtæmman. Dannasinie maahtah dov skuvlem, jïlleskuvlem jallh ööhpehtimmieektiedæjjam DO:se bæjhkoehtidh. Men ih maehtieh skuvlevoelpem DO:se bæjhkoehtidh.

Eah maanah aarhskuvlesne jïh learohkh mah eah aanje 18 jaepien båeries maehtieh jïjtjh DO:se bæjhkoehtidh. Maanaj eejtegh jallh maanan syjhtere tjuara maanan sæjjasatjine bæjhkoehtidh.

Naemhtie darjoeh 

Datne barre maahtah bæjhkoehtidh jis tuhtjh jïjtje dïskrimineeresovveme. Jis ih leah 18 jaepien båeries sjïdteme dellie dov eejtegh jallh dov syjhtere tjuara DO:n dööpestovlen vaedtsemem dååhkasjehtedh.

Datne edjth dov bæjhkoehtimmiem DO:se tjaeledh. Dov bæjhkoehtimmesne edjth nommem, tjaalesijjiem jïh telefovnenommerem tjaeledh. Hijven jis aaj e-påastem tjaalah.

Datne edjth nommem moenedh giem datne bæjhkohth. Dïhte sån lea skuvlen, jïlleskuvlen jallh ööhpehtimmien nomme. Tjaelieh mannasinie datne vïenhth diskrimineeresovveme. Tjaelieh aaj mannasinie vïenhth lea juktie datne ålma jallh nyjsenæajja  jallh dov aalteren jallh jaahkoen gaavhtan.

Tjaelieh prievviem DO:se jallh dïevehth bæjhkoehtimmietjaatsegem. Tjaatsege lea daan bielien åelkiesbielesne. Datne maahtah dov bïevnesem direkte pdf-tjaatsegasse dïevehtidh.

Jis sïjhth bæjhkohtidh dellie edjth skodtedh. Naakenh deahpedimmiej lea naa åenehks preskribsjovne. Ij goh DO vielie maehtieh maam darjodh gosse ierien preskribsjovne-tïjje nåhkeme.

Jis sïjhth bæjhkohtidh dellie edjth skodtedh. Naakenh barkoesijjien deahpedimmiej lea naa åenehks preskribsjovne. Ij goh DO vielie maehtieh maam darjodh gosse ierien preskribsjovne-tïjje nåhkeme.

Maahtah bæjhkoehtimmiem jïjtjedh gïeline tjaeledh jis sïjhth.

Naemhtie darjoejibie gosse dov bæjhkoehtimmie DO:m jakseme

Gosse datne bæjhkoehtimmiem DO:se seedteme dellie mijjieh aelkebe goerehtalledh. Dellie eensi laakan lohkebe maam datne tjaaleme jïh giehtjedibie maaam deahpadamme. Dïhte guhte datne bæjhkoehtamme åådtje aaj soptsestidh maam lea deahpadamme.

Jis DO tuhtjie datne diskrimineeresovveme dellie DO laavenjostoe goh dijjieh maehtede latjkedh. Maam latjkemistie gujht båata sån datne beetnegh jallh aantagassem åadtjah. Jis idie datne jïh dov skuvle, jïlleskuvle jallh ööhpehtimmieektiedæjja maehtieh latjkedh dellie DO maahta dööpmestovlese vaedtsedh.

Dööpmestovle lea myndigheete mij mierede jis maam lea laaken vuestie.DO:n viehkie lea maaksoen bielelen.

Ij leah luehpie bæsvodh 

Eah leah dov skuvlen, jïlleskuvlen jïh ööhpehtimmieektiedæjjan luehpie datnem bæsvodh juktie datne diskriminieeremen åvteste bæjhkoehtamme.

Ij leah hell skuvlen jïh jïlleskuvlen luehpie datnem bæsvodh juktie datne dejtie bæjhkoehtamme dannasinie eah dah diskrimineeremen vuestie barkh. Datne maahtah DO:se bæjhkoehtidh jis skuvle jallh jïlleskuvle datnem bysve.

Byjjes aamhtese 

DO lea myndigheete. Gaajhki leah reaktah myndigheeti aamhtesh lohkedh. Aamhtese lea v.g. prievvie myndigheetese. Aaj e-påaste lea aamhtese.

Naakenh aamhtesh hov tjeakoes. Sekretesse lea jeatja baakoe man lea seamma ulmie goh tjeakoes. Ij leah luehpie DO:n aamhtesh lohkedh mah leah sekretessen nuelesne.

Buerie båeteme DO:m gaskesadtedh jis dov leah gyhtjelassh. Datne åadtjoeh goerehtallijinie soptsestidh jis onterdh guktie bæjhkoehtimmiem tjaeledh.