Jeatja dajvh siebredahkesne (Andra områden i samhället)

Diskrimineeremelaake datnem diskrimineermen vuestie vaarjelh gellie dajvh siebredahkesne. V.g. datne vaarjelamme diskrimineeremen vuestie gosse såemies bovresne, gosse gåetieluehpiem leejh, gosse leah skïemtjegåetesne jïh gosse Försäkringskasse datnem viehkehte.

Giem diskrimineeredh lea satnem nåakebe jeatjabijstie gïetedidh.

Diskrimineeremesaadthålma diskrimineeremen vuestie barka jïh vååksje goh gaajhkh diskrimineeremelaaken mietie berkieh.

Datne maahtah DO:se bæjhkoehtidh jis tuhtjh datne diskrimineeresovveme jïh dïhte naakenh daej aktine:

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Gie maahta bæjhkoehtidh?

Datne maahtah diskrimineeremem bæjhkoehtidh jis datne åestije jallh patiente naan darjomessijjien jallh myndigheten luvnie jïh jis barkijh datnem nåakebe gïetedieh jeatjabistie, juktie datne v.g. bisexuelle jallh jeatjene laantsne goh Sveerje reakasovveme.

Datne maahtah aaj bæjhkoehtidh jis tuhtjh datne fïrnestovveme.

Diskrimineereme næhtaldahkesne jis daej aktine:

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Gåessie næhtaldahkesne diskrimineeredh? 

Næhtaldahkesne diskrimineeredh daej aktine:

  • Vaarah jïh dïenejh åestedh jïh doekedh.
  • Tjåanghkoeh mah gaajkesidie, v.g. maarhnah jïh konserth.
  • Sosialehoksehtimmie jïh skohtehoksehtimmie 
  • Försäkringskassanen hoksehtimmie
  • Staaten ööhpehtimmieduedtie
  • Militäredïenesje
  • Byjjes barkoe
    Mij dïhte jeahta lea ij gie guhte staatesne, tjïeltesne jallh laantedigkie barkh åadtjoeh giem nåake gïetedidh.

Datne maahtah v.g. tjïeltem, myndigheetem jallh darjomessijjiem diskrimineeremen åvteste. Datne maahtah aaj skïemtjegåetiem jallh Försäkringskassem bæjhkoehtidh. Men ih maehtieh DO:se bæjhkoehtidh jis dov kraanna datnem fïrnestahta. Dellie maahtah Pollisese bæjhkoehtidh.

Maam maahtam bæjhkoehtidh?

Diskrimineereme lea v.g. gosse myndigheete jallh darjoemessijjie datnem nåakebe jeatjabistie gïetede juktie datne leah v.g. bisexuelle jallh dov åålmegasse viedtieldihkien gaavhtan. Bisexuelle lea almetje guhte maahta dovne nyjsenæjjah jïh ålmah iehtsedh jïh lyjhkedh.

Datne maahtah aaj DO:se bæjhkoehtidh jis tuhtjh datne fïrnestovveme. Fïrnestehtedh lea giem nåake gïetedidh, v.g. datnem maam gåhtjodh goh ih lyjhkh jallh vesties laakan jerhpiedidh.

Aaj næhtaldahkesne jis almetje v.g. Socialehoksehtimmesne giem birredh datnem fïrnestehtedh.

Diskrimineereme lea muvhten aejkien gierve vuejnedh. Vuesiehtimmie lea njoelkedassh mah hijven vååjnoeh gaajhkide men nåakebe tsiehkiem v.g. nyjsenæjjide vadta.

Mah leah v.g. diskrimineereme

Daah vuesiehtimmieh leah diskrimineereme jïh datne maahtah dellie DO:se bæjhkoehtidh.  

  • Ih åadtjoeh gåetiem leejehtidh. Leejehte nyöjhkoe. Datne vïenhth dïhte dannasinie datne rom.
  • Datne nåajsan jïh rudtje baektjede. Datne barkoegaarkehts, men ij Försäkringskasse datnem skïemtjebaalkam vedtieh.
  • Jïjjeklubpe jeahta ih åadtjoeh tjaangedh juktie datne transvestijte.
  • Datne homosexuelle. Dov paarrebielien lea skaara, men ih datne åadtjoeh båarastidh. Skïemtjegåetie jeahta ih datne fuelhkie.
  • Ih åadtjoeh resturangese tjaangedh. Datne vïenhth dïhte dannasinie dah vuejnieh dov lea cp-skaara.
  • Gosse datne militæredïenesjem darjoeh dellie sexuelle laakan fïrnehtåvva.
  • Ih åadtjoeh saavredimmiekåarhtem åestedh juktie dov lea åejjielijnie.

Ij leah luehpie bæsvodh 

Jis datne v.g. myndigheetem jallh darjomessijjiem diskrimineeremen åvteste dellie eah dah åadtjoeh datnem dan gaavhtan bæsvodh.

Bæsvodh lea v.g. ij datnem åadtjoeh tjaangedh bovrese jallh restaurangese juktie datne dejtie bæjhkoehtamme diskrimineeremen åvteste.

Bæsvodh sån aaj jis dov leejehtæjja datnem fïrnestahta goh datne satnem bæjhkoehtamme jallh ij syjhtedejarnge sïjhth datnem dåastodh.

Jis gie datnem bysve dellie maahtah dam DO:se bæjhkoehtidh.

Mij leah fïrnestehteme?

Giem fïrnestehtedh lea vesties sutnjien årrodh, v.g. datnem maam gåhtjodh maam ih datne lujhkh jallh vesties laakan jerhpiedidh.

Fïrnestehteme lea næhtaldahkesne jis dah daej aktine: 

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Fïrnestehteme sih gosse gie vesties laakan almetji bïjre soptseste jïh ij jeatja almetje dam lyjhkh. V.g. nyjsenæjjah, homosexuellh jallh romh leah numhtie naemhtie.

Fïrnestehteme sån aaj giem gåhtjodh v.g. ”blatte”, zigenarjävel”, ”lappjävel”, ”mongo”, ”fjolla” jallh ”sleara”. Dïhte sån aaj gosse gie hakkroessem guvviedamme såemies learohken skåapese. Gosse gïem fïrnestehtedh dellie satnem narrahtidh, mosnestehtedh jïh aejhtedh jïh dïhte damta satne nåake gïetedamme. Ovmese lea maam ovemese almetjh tuhtjieh leah fïernestehteme. Dïhte guhte fïrneståvva gujht mierede jis tuhtjie baakoeh narrahtieh jallh eah.

Ovmese maam ovmese almetjh tuhtjieh lea fïrnestetheme. Datne jïjtje mieredh jis tuhtjh naarrahtovvh.

Mij lea sexuelle fïrnestehteme 

Fïrnestehteme maaha aaj sexuelle årrodh. Delle dam gåhtjodh sexuelle fïrnestehteme. Gie datnem gaajesje, læjhkan ih sïjhth jallh dïhte jeahta sæjhta datnine negkedh, læjhkan ih datne sïjhth. Dïhte gujht aaj sexuelle guvvieh dutnjien vuesehte mah ih datne sïjhth vuejnedh jallh negkemen bïjre jerhpehte guktie ih datne lyjhkh.

Ovmese maam ovmese almetjh tuhtjieh lea sexuelle fïrnestehteme. Datne guhte fïrneståvva sexuelle laakan mieredh jis skuvle jallh tsiehkie ovjearsoe damta.

Jiehtieh aellieh! 

Vïhkeles datne soptseste dïsse guhte datnem fïrnestahta ih lyjhkh maam dïhte dorje jïh jeahta. Aaj vïhkeles datne sutnjien jeahtah dïhte edtja galhkedh datnem fïrnestehtedh. Datne maahtah aaj giem jeatja birredh viehkiehtidh dejnie soptsestidh.

Muvhtene gosse itjmie fïrnestehteme dellie ih daarpesjh aellieh jiehtedh. Dellie laake jeahta dïhte almetje byöroe daejredh lea fïrnestehteme.
Ij leah luehpie bæsvodh Förbjudet att bestraffa

Jis datne v.g. bovrem fïrnestehtemen åvteste bæjhkoehtamme dellie eah dah åadtjoeh datnem bæsvodh. Jis bysve dellie v.g. ij vielie datnem baajh desnie åesiestidh.

Datne maahtah DO:se bæjhkoehtidh jis datne giem bæjhkoehtamme jïh dellie dïhte datnem bysve. 

Guktie bæjhkoehtem?

Datne maahtah Diskrimineeremesaadthålmese (DO) bæjhkoehtidh jis tuhtjh datne diskrimineeresovveme jïh dïhte naakenh daej aktine:

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis dov identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Åålmegasse viedtieldihkie
  • Religovne jallh jeatja jaahkoe
  • Jis dov handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Aaltere

Datne maahtah v.g. tjïeltem, myndigheetem jallh darjomessijjiem diskrimineeremen åvteste. Datne maahtah aaj skïemtjegåetiem jallh Försäkringskassem bæjhkoehtidh. Men ih maehtieh DO:se bæjhkoehtidh jis dov kraanna datnem fïrnestahta. Dellie maahtah Pollisese bæjhkoehtidh.

Naemhtie darjoeh 

Datne barre maahtah bæjhkoehtidh jis tuhtjh jïjtje dïskrimineeresovveme. Jis ih leah 18 jaepien båeries sjïdteme dellie dov eejtegh jallh dov syjhtere tjuara DO:n dööpestovlen vaedtsemem dååhkasjehtedh.

Laake aaj jeahta næhtaldahkesne datnem dov fuelhkien gaavhtan diskrimineeredh. V.g. jis gie datnem fïrnestahta jallh diskrimineerie dannasinie dov eejtegh homosexuelle.

Dov bæjhkoehtimmesne edjth nommem, tjaalesijjiem jïh telefovnenommerem tjaeledh. Hijven jis aaj e-påastem tjaalah.
Datne edjth dan darjoemessijjien jallh myndigheeten nomme tjaeledh maam datne bæjhkohth. Tjaelieh mannasinie datne vïenhth diskrimineeresovveme. Tjaelieh aaj mannasinie vïenhth lea dov handikabpen, åålmege viedtieldihkien jallh religovnen gaavhtan.

Jis edtjh bæjhkoehtidh dellie åajva jis varki skodth.

Naemhtie darjoejibie goh bæjhkoehtimmie DO:se jakseme 

Gosse datne bæjhkoehtimmiem DO:se seedteme dellie mijjieh aelkebe goerehtalledh. Dellie eensi laakan lohkebe maam datne tjaaleme jïh giehtjedibie maaam deahpadamme. Dïhte guhte datne bæjhkoehtamme åådtje aaj soptsestidh maam lea deahpadamme.

Jis goerehtimmie vuesehte datne diskrimineeresovveme dellie DO laavenjostoe goh dijjieh maehtede latjkedh. Maam latjkemistie gujht båata sån datne beetnegh jallh aantagassem åadtjah.

Jis idien datne jïh dïhte giem datne bæjhkoehtamme maehtieh latjkedh dellie DO maahta dööpmestovlese vaedtsedh.

Dööpmestovle lea myndigheete mij mierede maam lea laaken vuestie.

Ij leah luehpie bæsvodh 

Jis datne v.g. bovrem jallh darjomessijjiem bæjhkoehtamme diskrimineeremen åvteste dellie eah dah åadtjoeh datnem bæsvodh dannasinie datne bæjhkoehtamme.

Datne maahtah DO:se bæjhkoehtidh jis datnem bysve dannasinie goh datne bæjhkoehtamme.

Byjjes aamhtese 

DO lea myndigheete. Gaajhki leah reaktah myndigheeti aamhtesh lohkedh. Aamhtese lea v.g. prievvie myndigheetese. Aaj e-påaste lea aamhtese.

Naakenh aamhtesh hov tjeakoes. Sekretesse lea jeatja baakoe man lea seamma ulmie goh tjeakoes. Ij leah luehpie DO:n aamhtesh lohkedh mah leah sekretessen nuelesne.

Buerie båeteme DO:m gaskesadtedh jis dov leah gyhtjelassh. Datne åadtjoeh goerehtallijinie soptsestidh jis onterdh guktie bæjhkoehtimmiem tjaeledh.