Barkoejieleme (Arbetslivet)

Ij leah dov barkoevedtijen leah luehpie datnem diskrimineeredh. Diskrimineeredh lea almetjem nåakebe jeatjabistie gïetedidh.

Ij leah barkoevedtijen luehpie datnem diskrimineeredh, jis datne dusnie barkh, leah dusnie barkoem syökeminie, leah dusnie learohke jallh praolearohke. Jis barkoevedtijem dov barkoem leejie jallh jis barkoevedtije datnem löönie dellie dov lea vaarjelimmie diskrimineeremen vuestie.

Dov lea aaj vaarjelimmie diskriminieeremen vuestie jis leah barkoejoekedimmesne jallh jis leah kuvsjesne barkoejoekedimmesne.

Dov lea vaarjelimmie diskrimineeremen vuestie gosse facksiebrine jallh barkoevedtijeåårganisasjovnine gaskesadth. Facksiebrieh leah v.g. LO, TCO jïh Unionen. Barkoevedtijeåårganisasjovne leah v.g. Svenskt Näringsliv, Sveriges Hotell- och Restaurangföretagare jïh Sveriges Kommuner och Landsting.

Dov lea vaarjelimmie diskrimineeremen vuestie jis edtja jijtse darjomessijjiem tjaskanidh jïh duedtiem syökh jïh gosse legitimasjovnem naan barkose syökh jïh gosse gaskesadth barkohts-kaassajne.

Diskrimineeremesaadthålma (DO) edtja gïehtjedidh goh barkoevedtijh jïh jeatjah diskrimineeremelaakem dåeriedieh.

Maahtah fackese jallh DO:se bæjhkoehtidh jis tuhtjh barkosne leah diskrimineeresovveme. Jis leah facksiebresne lïhtsege dellie edtja voestemes fackese bæjhkoehtidh.

Maahtah diskrimineeremem bæjhkoehtidh dïhte naakenh daej aktine

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Datne maahtah aaj dov barkoevedtijem bæjhkoehtidh jis dïhte datnem nåakebe gïetede juktie dov lea, jallh leah åtneme eejtegeeejehtalleme.

Gie maahta DO:se bæjhkoehtidh

Jis barkoesijjesne barkh dellie maahtah diskrimineeremem bæjhkoehtidh, seamma jis barkoem ohtsede, jis barkoesijjie datnem leejjie jallh löönie. Praktikanth jïh praolearohkh maehtieh aaj diskrimineeremem bæjhkoehtidh.

Datne maahtah dov barkoevedtijem bæjhkoehtidh jis satne datnem nåakebe gïetede juktie skïemtje leah jallh orreme jallh jis edtja eejtegeeejehtalledh.

Datne gieh barkoem dasseme maahtah aaj diskrimineeremem bæjhkoehtidh. Jis datnem hiejhtedh delle datne tjoerh galhkedh barkedh.

Vaarjelamme leah diskrimineeremen vuestie gosse:

  • barkoejoekedæmman vaadtsah jallh leah kuvsjesne dusnie.
  • facksiebrine jallh barkoevedtijeåårganisasjovnine gaskesadth.
  • edtja jijtse darjomessijjiem tseedgkedh jïh dåarjoem syökh
  • såemies bakose legitimasjovnem ohtsedh
  • dov barkohtskassine gaskesadth

Ij leah luehpie diskrimineeredh jis dïhte daan bïjre:

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Maam maahtam DO:se bæjhkoehtidh

Diskrimineereme lea gosse barkoevedtije datnem nåakebe jeatjabistie gïetede, v.g. juktie datne bisexuelle jallh dov etnihke dåehkien gielhtie.

Diskrimineereme lea aaj jis barkovedtije datnem fïrnestahta. Giem fïrnestehtedh lea vesties gïese årrodh, v.g. datnem mïsse gåhtjodh maam ih datne lyjhkh gohtjesovvedh jïh vesties laakan jerhpiedidh.

Gaajhkesh mah leah åejvieh leah aaj barkoevedtijh.

Diskrimineereme lea muvhten aejkien gierve vuejnedh. Vuesiehtimmie lea njoelkedassh mah hijven gaajhkesidie vååjnoeh, mohte akte dåahkan nåake, v.g. nyjsenæjjide.

Datne diskrimineereste vaarjelamme barkoesne. Datne aaj diskrimineereste vaarjelamme barkoejielemisne gosse:

  • Gaskesadh barkoejoekedimmiem
  • Meatan åårganisasjovnine, v.g. barkoevedtijeåårganisasjovnine jïh barkijeåårganisasjovnine
  • Darjomessijjiem aelkehth, jïjtse darjomessijjesne barkh, dåarjoem syökh jïjtjemes darjomessijjien aelkiehtæmman.
  • Legitimasjovnem barkose åadtjah

Maam vuesiehtimmie gaavhtan lea diskrimineereme barkoejieliemisnie

Maam maahta vuesiehtimmie gaavhtan diskrimineereme barkoejieliemisnie årrodh jïh maam datne maahtah Diskrimineermesaadthålmese bæjhkoehtidh:

  • Dov nåakebe baalka barkoevoelpeste. Dijjen leah seamma barkoe jallh medtie seamma barkoe. Vïnhth lea dannasinie datne ålmah jallh nyjsenæjja.
  • Åadtjoeh barkoegoerehtallemasse båetedh, men ih dam barkoem åadtjoeh. Datne vïenhth lea dannasinie barkoevedtije vuanja datne, guhte leah ålma, leah barkoegoerehtallemasse nyjsenæjjan vaarjojne båateme.
  • Dov leah hijven karaktaerh men ih goh åadtjoeh barkoegoerehtallemasse båetedh. Vïnhth lea dannasinie barkoevedtije tuhtjie dov nomme ålkoelaantenommine gåvloe.
  • Dov barkoevedtije danem gohtje ”fjollan” jallh ”bögen”. Gosse jeahta dïhte datnem naarehte dellie jeahta ”barre jerhpede”.
  • Datne leah buerebe barkoem dov barkoesijjesne syökeme, men ih leah barkoem åådtjeme. Vïenhth dïhte dannasinie ij dov barkoevedtije lyjhkh datne jårreldhstovlesne tjahkan.
  • Dov barkoevedtije jeahta datne væjkele, men leah ”för noere” jïh dannsinie ih åadtjoeh åejvine sjïdtedh.
  • Ih dåarjoem åadtjoeh jïjtse darjomessijjiem aelkiehtidh. Vïenhth dïhte dannasinie dïhte guhte dåarjoem vadta tuhtjie datne för båeries.
  • Idtji åadtjoeh dov pryövemebarkoem jåerhkedh. Vïnhth dannasinie datne baavijahtjeme.
  • Barkoegoerehtallemisnie gihtjie jis dov lea aids. Vïenhth dïhte dannasinie barkoevedtije veanhta afrosvïenske leah sjïere laakan.
  • Dov hetrosexuelle barkoevoelpi paarrebielieh åadtjoeh dåeriedidh barkijefïestide. Men ij dov partnere bööreme. Vïenhth dannasinie ij dov barkoevedtije lyjhkh datne leah homosexuelle.
  • Barkoevedtije datne nåakebe baalkam jeatjabijstie barkijste vadta. Vïenhth lea dannasinie dov vuajnemeskaara.
  • Dov barkoevedtije negkemen bïjre soptseste. Dïhte datnem gaajesje læjhkan ih sïjhth.
  • Ij barkoejoekedimmie sïjhth datnem viehkiehtidh barkoem åadtjodh. Barkoejoekedæjja jeahta dah darjomessijjieh barre sijhtieh almetjh mah dah tuhtjieh leah svïenskh.

Ij leah luehpie bæsvodh

Jis datne dov barkoevedtijem bæjhkoehtamme diskrimineeremen åvteste dellie ij leah barkoevedtijen luehpie datnem bæsvodh. Bæsvodh lea v.g. nåakebe barkoelaavenjassh dutnjien vedtedh jallh datnem stïlledh jïjnje lissietïjjem barkedh.

Ij hell barkoejoekedimmie jallh facksiebrie åadtjoeh datnem bæsvodh jis datne dejtie diskrimineeremen åvteste leah bæjhkoehtamme.

Mij lea fïrnestehteme

Ij guhte gan sïjhh barkoesijjesne fïrnestovvedh. Eah dov barkoevedtije jallh barkoevoelph edtjh datnem fïrnestehtedh.

Ih hell edtjh fïrnestovvedh gosse v.g. dov barkoejoekedimmiem jallh facksiebriem gaskesadth.

Giem fïrnestehtedh lea vesties sutnjien årrodh, v.g. datnem maam gåhtjodh maam ih datne lujhkh jallh vesties laakan jerhpiedidh.

Fïrnestehteme lea næhtaldahkesne jis dah daej aktine: 

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Fïrnestehteme sih gosse gie vesties laakan almetji bïjre soptseste jïh ij jeatja almetje dam lyjhkh. V.g. nyjsenæjjah, homosexuellh jallh romh leah numhtie naemhtie.

Fïrnestehteme sån aaj giem gåhtjodh v.g. ”blatte”, zigenarjävel”, ”lappjävel”, ”mongo”, ”fjolla” jallh ”sleara”. Dïhte sån aaj gosse gie hakkroessem guvviedamme såemies learohken skåapese. Gosse gïem fïrnestehtedh dellie satnem narrahtidh, mosnestehtedh jïh aejhtedh jïh dïhte damta satne nåake gïetedamme. Ovmese lea maam ovemese almetjh tuhtjieh leah fïernestehteme. Dïhte guhte fïrneståvva gujht mierede jis tuhtjie baakoeh narrahtieh jallh eah.

Ovmese maam ovmese almetjh tuhtjieh lea fïrnestetheme. Datne jïjtje mieredh jis tuhtjh naarrahtovvh.

Iktesth lea barkoevedtijen dïedte fïrnestehtemem tsagkestidh goh dïhte galhka.

Mij lea sexuelle fïrnesehteme?

Fïrnestehteme maahta sån aaj sexuelle årrodh. Delle gåhtjoen sexuelle fïrnestahteme. Maahta sån årrodh gie datnem gaajesje læjhkan ih sïjhth, jallh gie jeahta sæajhta datnine negkedh, læjhkan ih sïjhth. Maahta sån aaj årrodh sexuelle guvvieh dutnjien vuesiehtidh mah ih sïjhth vuejnedh jallh negkemen bïjre jerhpede, guktie ih datne lyjhkh.

Ovmese maam ovmese almetjh tuhtjieh lea sexuelle fïrnestehteme. Datne  guhte fïrneståvva mierede jis barkoesijjie ovjearsoe damta.

Jiehtieh aellieh! 

Laake jeahta dïhte guhte fïrnestahta edtja daejredh jïh guarkedh dam. Dannasinie datne guhte fïrneståvva tjoerh dam soptsestidh dïsse guhte datnem fïrnestahta ahte dïhte tjuara galhkedh, v.g. sexuelle laakan fïrnestehtedh.

Datne maahta almetjinie guhte datnem fïrnestahta soptsestidh jallh sutnjien tjaeledh. Datne maahta aaj giem saarnoehtidh datnem viehkiehtidh fïrnestehtijem soptsestidh.

Muvhtene gosse itjmie fïrnestehteme dellie ih daerpesjh aellieh jiehtedh. Laake dellie jeahta almetjh edtja daejredh daate fïrnestehteme.

Fïrnestehteme maahta diskrimineereme

Jis barkoevedtije datnem fïrnestahta dellie laake jeahta dïhte diskriminieereme. Aaj diskrimineereme jis barkoevedtije giem stillie datnem firnestehtedh. Dellie maahtah barkoevedtijem fackese jallh DO:se. Barkoevedtije lea almetje guhte leah åejvie.

Ij leah diskriminieereme jis såemies jeatja barkije datne fïrnestahta. Men goh barkoevedtije daajreje datne barkoesijjesne fïrneståvva dellie tjuara dam tsagkestidh. Dov barkoevedtijen lea diedte ij gie gænnan barkoesijjesne fïrnestovvh.

Jis gie daejstie barkijstie datnem fïrnestahta dellie diskriminieereme

  • barkoejoekedimmien jallh facksiebrien jallh barkoevedtijeåårganisasjovnen barkije
  • barkije darjomessijjesne jallh myndighetesne mij dåarjoeh jïjtse darjomessijjien aelkiehtæmman vadta.
  • myndigheeten barkije guhte legitimasjovnem vadta dov barkose jallh jis barkohtskassesne fïrneståvva.

Dov barkoevedtije tjuara åvtelen barkedh

Laake jeahta barkoevedtije tjuara åvtelen barkedh fïrnestehtemen vuestie. Åvtelen barkedh lea tjirkedh ij båetijen aejkien deahpedh.

Laake jeahta barkoevedtije man leah jienebh goh 25 barkijh tjuara soejkesjem utnedh. Soejkesjisnie edtja tjåadtjodh guktie sexuelle fïrnestehtemem man lea ålman jallh nyjsenæjjan, åålmegasse viedtieldihkien, religovnen jïh jeatja jaahkoen aktine.

Jis barkoevedtije maam gåvla jallh vuajna gie damta goh fïrnestovveme dellie barkoevedtije tjuara gïehtjedidh maam deahpadamme. Jis lea fïrnestehteme dellie tjuara dejtie tsagkestidh.

Jis ij dov barkoevedtije maam darjoeh dellie maahtah satnem dov fackseabran jallh DO:se bæjhkoehtidh.

Ij edtjh datnem bæsvodh jis bæjhkohth

Jis datne dov barkoevedtijem DO:se bæjhkoehtamme dellie ij satne åadtjoeh datnem bæsvodh.

Basvodh lea v.g. datnem nåakebe barkoelaavenjassh vedtedh jallh datnem stïlledh jïjnje lissieaejkiem barkedh.

Ij hell barkoejoekedimmie jallh facksiebrie åadtjoeh datnem bæsvodh jis leah dejtie bæjhkoehtamme diskrimineeremen åvteste.

Jis dov barkoevedtije datnem bysve dellie maahtah satnem DO:se jallh dov fackseabran bæjhkoehtidh.

Guktie bæjhkohtem?

Datne maahtah dov barkoevedtijem Diskrimineeremesaadthålmese (DO) bæjhkoehtidh jis tuhtjh datne diskrimineeresovveme. Jis facksiebresne meatan dellie maahtah dïsse bæjhkoehtidh.

Datne maahtah aaj DO:se bæjhkoehtidh jis tuhtjh dov a-kasse jallh barkoejoekedimmie datne diskrimineereme.

Datne maahtah DO:se bæjhkoehtidh jis tuhtjh datne diskrimineeresovveme jïh dïhte daej aktine:

  • Jis ålma jallh nyjsenæjja
  • Jis identiteete lea ålman jallh nyjsenæjjan gaskoeh
  • Mennie etnihke dåehkesne
  • Relijovne jallh jeatja jaahkoe
  • Handikabpe
  • Jis ålmah jallh nyjsenæjjah lyjhkh
  • Man båeries

Datne maahtah aaj bærhkoehtidh jis dov barkoevedtije datnem nåakebe gïetede juktie dov lea, edtjh utnedh jallh eejtegeeejehtallemem åtneme.

Jis barkoevedtije maam gåvla jallh vuajna gie damta goh fïrnestovveme dellie barkoevedtije tjuara gïehtjedidh maam deahpadamme. Jis lea fïrnestehteme dellie tjuara dejtie tsagkestidh. Jis ij dov barkoevedtije maam darjoeh dellie maahtah satnem dov fackseabran jallh DO:se bæjhkoehtidh.

Jis dov lea handikabpe dellie daamtaj reakta dov barkoesijjiem sjiehtesjidh guktie dutnjien hijven sjeahta. V.g. lea tjiehtjelh jïh dirregh sjiehtesjidh dutnjien. Stoere barkoesijjie tjuara jienebe darjodh goh onne barkoesijjie. Ringkh dov fackese jallh mijjese DO:sne jis sïjhth vielie daejredh.

Naemhtie darjoeh

Baejkoehth amma mijjese jis tuhtjh datne diskrimineeresovveme. Tjaelieh dov bæjhkoehtimmie Diskrimineeremesaadthålmese (DO). Ij leah hell luehpie datnem diskrimineeredh dov fuelhkien gaavhtan. V.g. jis dov vïelle transvestijte.

Tjaelieh bæjhkoehtimmesne nomme, tjaalesijjie jïh telefovnenommere. Hijven jis aaj e-påastem tjaalah.

Tjaelieh aaj dan nomme, guhte datne bæjhkohth. Lea v.g. barkoevedtijen nomme, barkoejoekedimmien jallh facksiebrien nomme. Tjaelieh aaj mannasinie vïenhth datne diskrimineeresovveme.

Tjaelieh jis jaahkah diskrimineereme lea dov etnihke veadtaldahken, jis datne ålma jallh nyjsenæjja jallh aalteren åvteste.

Jis sïjhth bæjhkohtidh dellie edjth skodtedh. Naakenh barkoesijjien deahpedimmiej lea naa åenehks preskribsjovne. Ij goh DO vielie maehtieh maam darjodh gosse ierien preskribsjovne-tïjje nåhkeme.

Maahtah bæjhkoehtimmiem jïjtjedh gïeline tjaeledh jis sïjhth.

Naemhtie darjoejibie gosse dov bæjhkoehtimmie DO:m jakseme

Gosse datne bæjhkoehtimmiem DO:se seedteme dellie mijjieh aelkebe goerehtalledh.

Dellie eensi laakan lohkebe maam datne tjaaleme jïh giehtjedibie maaam deahpadamme. Dïhte guhte datne bæjhkoehtamme åådtje aaj soptsestidh maam lea deahpadamme.

Jis DO tuhtjie datne diskrimineeresovveme dellie DO laavenjostoe goh dijjieh maehtede latjkedh. Maam latjkemistie gujht båata sån datne beetnegh jallh aantagassem åadtjah.

Jis idien datne jïh dïhte giem datne bæjhkoehtamme maehtieh latjkedh dellie DO maahta dööpmestovlese vaedtsedh.

Dööpmestovle lea myndigheete mij mierede jis maam lea laaken vuestie.

Ij leah luehpie bæsvodh

Jis datne dov barkoevedtijem bæjhkoehtamme DO:se jallh fackese dellie ij leah dov barkoevedtijen leah luehpie datnem bæsvodh.

Bæsvodh sån v.g. dutnjien nåakebe barkoelaavenjassh vedtedh jallh datnem stïlledh jïjnje lissietïjjem barkedh.

V.g. barkoejoekedimmie jallh a-kasse eah hell åadtjoeh datnem bæsvodh jis datne dejtie DO:se bæjhkoehtamme, v.g. nyöjhkedh goh datne viehkiem sïjhth barkoeh ohtsedidh.

Byjjes aamhtese

DO lea myndigheete. Gaajhki leah reaktah myndigheeti aamhtesh lohkedh. Aamhtese lea v.g. prievvie myndigheetese. Aaj e-påaste lea aamhtese.
Naakenh aamhtesh hov tjeakoes. Sekretesse lea jeatja baakoe man lea seamma ulmie goh tjeakoes. Ij leah luehpie DO:n aamhtesh lohkedh mah leah sekretessen nuelesne.

Buerie båeteme DO:m gaskesadtedh jis dov leah gyhtjelassh. Datne åadtjoeh goerehtallijinie soptsestidh jis onterdh guktie bæjhkoehtimmiem tjaeledh.